Yrityksen ja työntekijän väliset turhat ristiriidat vältetään, kun molemmat tuntevat alansa TES:n
On yleinen lähtökohta, että työntekijä on heikommassa asemassa työnantajaan nähden. Työnantajan on kuitenkin noudatettava yleistä työlainsäädäntöä ja erityisesti oman toimialansa työehtosopimusta, joka on aina yleissitova. Työntekijän on vastaavasti noudatettava työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä. Jos työtehtäviin tai palkkaukseen tulee muutoksia, on niistä sovittava aina kirjallisesti ja liitettävä ne työsopimukseen liitteeksi. Mikään työsopimukseen kirjattu ehto ei voi olla ristiriidassa TES:n tai muun työlainsäädännön kanssa.
Työpaikoilla vältyttäisiin monilta ristiriidoilta, jos sekä työnantaja edustajineen että työntekijät tuntevat alansa TES:n ja noudattavat avoimesti sen ja yleisen työlainsäädännön määräyksiä. Vain siten voidaan toimia avoimesti ja keskinäistä luottamusta vaalien.
Työnantaja ja työntekijät voivat yhteisissä palavereissa käydä läpi alansa juridisia erityispiirteitä, mutta samalla voidaan sopia yritystoimintaan sopivia paikallisia käytänteitä, jos ne ovat lainsäädäntöön ja TES:een sopivia. Näin työpaikalla säilyy rauha ja yhteisymmärrys; samalla yritys nostaa mainettaan hyvänä työnantajana.
Tässä joitakin seikkoja, joista osapuolilla voi olla ristiriitaisia käsityksiä:
1. Pääsääntöisesti työnteon ehdot ja työntekijän oikeudet määrittää se TES, johon työnantajan toimiala liittyy. Työsopimusta ja sen sisältöä ei määrittele työntekijän koulutus tai liitto, johon työntekijä kuuluu, vaan se toimiala, jota työnantaja edustaa.
2. TES on aina yleissitova ja työnantajaa velvoittava, joten sille ristiriitaisia työntekemisen ehtoja ei saa työsopimuksessa olla. Yleissitovista ehdoista ei työnantaja voi poiketa.
3. Työmatkoista ei makseta palkkaa. Jos työntekijä käyttää työhön omaa autoa, voidaan sopia verottajan ohjeiden mukaisesta kilometrikorvauksesta, joka on kirjattava työsopimukseen.
– Jos työhön käytetään työnantajan autoa, voi työnantaja maksaa puolipäivä- tai kokopäivärahaa verottajan ohjeiden mukaisesti, ja siitä olisi oltava maininta työsopimuksessa.
4. Jos työaika (= työhön tehty aika – ei ajomatka) on yli 6 tuntia, on siihen sisällyttävä 30 minuutin tauko. Työaikalaki velvoittaa työnantajaa antamaan tauko aina yli 6 tunnin työpäiviin.
-Mikäli työntekijä ei voi poistua tauon ajaksi työpaikaltaan, on tuo 30 minuutin tauko palkallinen.
– Työntekijä voi pitää kirjaa varsinaiseen työhön kuluneesta ajasta, jos taukoja ei ole erikseen työpäivään määrätty (keikkatyössä olennaista).
5. Jos työnantaja tai hänen valtuuttamansa edustaja on luvannut työntekijälle palkallisen tai palkattoman loman johonkin ajankohtaan, ei sitä voi enää jälkikäteen perua.
– Jos työntekijä sairastuu juuri ennen lomaa, loma siirtyy eteenpäin sairauspäivien verran.
6. Jos bonuksista on sovittu ja työntekijä toteuttanut työn bonusten kertymisen mukaisesti (kirjattu työsopimukseen tai useamman työntekijän kanssa sovittu suullisesti), on ne maksettava sovitulla tavalla.
-Työntekijällä on oikeus vaatia maksamattomia bonuksiaan vielä 2 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen käräjäoikeudelta. Jos ei vaadi, ne vanhenevat.
– Työnantaja on velvollinen selvittämään työntekijän vaatimuksesta hänelle luvatut bonukset tehdystä työstä ja miten ne maksetaan.
7. Kaikki työehtoihin liittyvät muutokset on tehtävä kirjallisesti ja työntekijän suostumuksella edellyttäen, että ne eivät ole ristiriidassa alan TES:n tai muun työlainsäädännön kanssa.
8. Molempien osapuolien on noudatettava Työsopimuksessa sovittua.
– Jos työnantaja määrää päätyön ulkopuolisen tehtävän, esimerkiksi työauton huollon, pesun tms., josta ei työsopimuksessa ole sovittu mutta liittyy päätyön tekemiseen, on siitä maksettava palkka.
– Jos työsopimuksessa on maininta ”sekä muut työhön liittyvät työnantajan määräämät työt”, ovat ne silloin lähtökohtaisesti palkallisia.
9. Jos työntekijä ajaa kohteeseen tehdäkseen sovitun työn ja saadakseen siitä palkkaa, mutta asiakas peruu sen, pitää työsopimuksessa olla maininta, korvataanko se työntekijälle vai ei.
– Jos työnantaja saa asiakkaalta peruutuskorvausta, pitää siitä maksaa myös työntekijälle yhdessä sovittu osuus. Tuo peruustuskorvausosuus ja sen maksaminen pitää mainita työsopimuksessa.
Lähde: Suomen Yrittäjät, Lakineuvonta/ Aki Laitinen 2.6.2023.