Suomessa on liikaa kuntia -hokema liittyy kuntien elinvoimaisuuteen ja talouden tasapainon saavuttamiseen. Ilman yrityksiä, niiden kasvua ja työllistämiskykyä se ei tule onnistumaan. Katsovatko kunnat liikaa omaan napaansa? Pitäisikö katsetta suunnata ulkomaisten yritysten houkuttelemiseen?

Maamme kolme talouden kasvukeskittymää ovat pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Lounaiskolkan kasvua vetää Turku, jonka ympärillä on 27 muuta kuntaa, kukin niistä enemmän tai vähemmän taloudellisesti menestyvä.

Valitettavasti vuoden 2024 tilinpäätöksissä kuntien talous kokonaisuutena on Suomessa heikentynyt, ja kunnat ovat velkaantuneet lisää. Tämä tietää nousevia veroprosentteja ja vähemmän rahaa kuntalaisten henkilökohtaiseen käyttöön. Kuntalaiset maksavat korkeampina veroina kaikki poliitikkojen säätämät palvelut, tehdyt investoinnit ja otetut velat.

Uudet vaaleilla valittavat valtuutetut kunnissa ja alueilla ovat hankalan tehtävän edessä. Taloutta on kyettävä kiireesti sopeuttamaan, jotta oma kunta säilyy itsenäisenä ja alue kykenee hoitamaan lailla säädetyt palvelunsa. Irtisanomisia ja lomautuksia on tulossa kuntiinkin 2025 aikana.

Uutena velvoitteena kunnille asetettiin työllistämispalvelut, jotka lisäävät kustannuksia. Kuinka työllisyyttä parannetaan, jos yrityskanta kunnissa pienenee ja yhteisöverotuotot supistuvat edelleen?

Pahin mahdollinen ratkaisu on nostaa kuntaveroja ja luoda sotealueille oma verotusoikeus. Suomessa ei verokattoa ole säädetty. Verojen korotus on poliitikoille helppo mutta kuntalaisille karvas ratkaisu, koska vaikeita päätöksiä, kuten kustannusten leikkauksia ei suosion tavoittelun takia haluta tehdä.

”Onnellisen maan” kansalaiset ovat jo nyt Euroopan kireimmin verotettuja, joten lisäkuormaa ei tämä EU:n köyhimpiin kuuluva kansa enempää kestä.

Esimerkkinä Lieto ja ehdokkaiden mietteitä kunnan elinvoimaisuuden säilyttämisestä

Liedon yrittäjien järjestämä vaali-ilta 20.3. ravintola Mon´s Kitchen -ravintolassa sujui hyvässä yhteishengessä, mikä on ehdokkaiden mielestä kunnan vahvuus. Lieto on äänestetty Varsinais-Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi vuosi toisensa jälkeen. Vaalipaneelin osallistuneet halusivat pitää samaa strategiaa yllä jatkossakin. Lieto on viime vuosina tehnyt positiivisia tilinpäätöksiä.

Hanna Takatalo (kesk) pitää yrittäjäystävällisyyttä kunnassa tärkeänä. Se on mahdollistanut keskuskouluhankkeen ja muiden investointien toteuttamisen. Aseman seudun kehittäminen on vuorossa seuraavaksi, sillä Avantin alue alkaa olla jo täynnä. Myös Tarvasjoki on tärkeä kehityskohde. Takatalo kiitti kunnan yrityspalveluhenkilöiden ammattitaitoa. Myös Innovaatiokampuksen perustaminen on kunnan elinvoiman kannalta merkittävä hanke.

Takatalo haluaisi kaupungin keskustan kehittämisen toteutuvan omanlaisenaan eikä kopiona muualta, joten tässä valtuutetuilla pitää olla yhteinen näkemys. Kymppitien ruuhkaisuus on ongelma, sillä liikennevirta halkoo kaupunkia ja on kasvanut suureksi. Asia pitää saada ratkaistuksi, varsinkin raskaan liikenteen kauttakulku.

Timo Katajainen (vas) katsoi, että aluetta on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Yritysten vienti on koko alueelle tärkeää. Hän myös panostaisi työvoiman saantiin. Katajainen odottaa paljon alkaneelta seutuyhteistyöltä, jota toivoo kasvatettavan yhteisesti koko talousalueella muiden kuntien kanssa. Hyvät liikenneyhteydet ovat Liedonkin vahvuus.

Kunta on ostanut lisää alueita, ja arkkitehtikilpailujen avulla voidaan edetä niiden suunnittelussa. Keskustassa pitää Katajaisen mielestä olla väljyyttä, puistomaisuutta ja virheralueita. Asukasmäärän kehitys on huolestuttavasti pysähtynyt. Uusia muuttajia ei tule. Vuokra-asuinkerrostaloja lapsiperheille ei ole. Liikenneyhteyksissä 10-tien parannus on tärkein kehityskohde, sillä kaavoitus ja uudet asutusalueet sen varrella ovat kasvattaneet liikennettä. Jo 1990-luvulla puhuttiin ohitustiestä, mutta se on haudattu. Kaavassa on paikka uimahallille, mutta sen toteutus on rahoituskysymys.

Juha-Pekka Kuokkanen (kd) pohti sitä, miten Lieto on jatkossakin yrittäjäystävällisyysmittarin kärkeä. Hänen mielestään poliittisten päättäjien suhtautuminen yrittäjiin ei ole yhtä hyvä, joten sitä pitää vahvistaa. Kunnan yrityspalvelujen rooli on tärkeä. Kuokkanen korosti sitä, että päättäjille pitää saada tietoa yrittäjien tarpeista. Hänen mielestään on saatava aikaan onnistumisen kierre, mikä luo tulevaisuuden uskoa kunnassa. Tämä on sekä kuntapäättäjien että yrittäjien yhteinen asia ja vaikuttaa suoraan kuntalaisiin ja hyvän synnyttämiseen.

Kaupungin keskustan on oltava selvästi keskusta. Kyse on mielikuvan luomisesta, miten tulija mieltää kaupungin. Nyt sen läpi kävelee 5 minuutissa. Lieto on maaseutukaupunki, jolla on lääniä kasvaa. Viranomaisten päätösten hitaus haittaa 10-tien kehittämistä.

Matti Metsistö (sdp) mainitsi kunnan tonttipolitiikan, joka on ollut tähän saakka hyvää yritystoiminnan kannalta. Aina kun yritys hakee tonttia, on Lieto menestynyt tarjonnassa hyvin. Avanti on täyttymässä, Aseman alueelle mahtuu lisää liiketoimintaa ja Tyllin alue sopii tietyn tyyppisille yrityksille. Metsistö kiitteli paikallista yrittäjäyhdistystä siitä, että se on kyennyt tuomaan yrittäjien tarpeet hyvin esille myös päättäjille. Hän hauskutti yleisöä kommentilla ”menestys vainoaa meitä” tarkoittaen Liedon kuntaa.

Turkuun päin liikkuminen kysyy hermoja. Liikenteen paine loppuu Yliskulmaan. Metsistö mietti, että jos liikenne ohjataan ohitustielle, miten sitten saadaan houkuteltua ohikulkijoita keskustan palveluihin. Tieasiaan ei löydy nyt ratkaisua.

Terhi Väänänen (vihr) korosti hyvää palvelua valttina kunnalle. Hänen mielestään yritysten kasvu ja kehitys eteenpäin ja skaalaaminen vientiyrityksiksi voisi olla kunnalle hyvä kehittämisen kohde. Väänänen ehdotti kunnallista tukea, siis suoraa rahaa kunnalta yrityksille, jotta ne kasvavat. Esimerkiksi vihreä siirtymä ja hiilineutraalius kunnan tukemina toteutuisivat yrityksissä paremmin. Hänen mielestään pride-liputus tuo kunnalle positiivista mainetta.

Lieto kaipaa kaupunkirakennetta. Väänäsen mukaan tulee olla helppo liikkua myös kävellen ja pyörällä. Lidliin mennessä pitää kävellä 500 metriä ylimääräistä, kun Hämeentien alikulku nopeuttaisi kauppamatkaa. Vihreät kannattavat 10-tien muuttamista nelikaistaiseksi ja äänivallien rakentamista asutuksen ja tien väliin.

Simo Ala-Nissilä (kok) totesi, että Liedossa on yrittäjyyttä ja yrittäjäyhteistyötä kunnan kanssa jatkossakin, koska yritysten merkitys kunnan elinvoimalle on hyvin ymmärretty. Tähän strategiaan satsataan jatkossakin. Yritystontit, liikenneyhteydet, synergioiden löytyminen, kouluyhteistyö ja varsinkin Innovaatiokampus ovat työn alla, eli tulevalle kaudelle on jo hankkeita olemassa.

Harkittu kasvu sekä asukas- ja yrityskehitys ovat Ala-Nissilän mukaan keskeisiä. Uusia asukkaita on Lietoon saatava lisää. Enemmän omaa arkkitehtuuria, jolla nostetaan Liedon imagoa ja erilaisuutta. Myös 10-tien ongelmaan on löydyttävä ratkaisu, mille ELY-keskus on näyttänyt jo valoa.

Tomi Pohjankukka (ps) korosti yrittäjyyden ensisijaisuutta kunnan elinvoimaisuudelle. Yksinyrittäjien määrä on kunnassa suuri, suuria yrityksiä vain muutama. Hän haluaisi kunnan huomioivan enemmän yksin- ja pienyritysten tarpeita.

Pohjankukka kannattaa neljän kaistan tiemallia ja liikenteen ohjausta Kirkkotielle. Liedosta puuttuu myös yrityspalveluja, esimerkiksi rautakauppa tai kenkäkauppa. Perussuomalaisten mielestä Lietoon pitää rakentaa oma uimahalli.

Edustajat intoutuivat erilaisin mielipiteisiin vasta, kun uimahallin rakentaminen nousi esiin. Noin 30 miljoonan investointi herätti ehdokkaissa näkemyseroja hallin tarpeellisuudesta ja hinnasta. Toinen eriävyys nousi 10-tien meluvalleista, jotka pilaavat Aurajoki-maiseman. Lopuksi keskustelu kääntyi siihen, pitääkö kunnan omistaa rakennuksia vai tuottaa palveluja.

Kukaan ehdokkaista ei suostunut vastaamaan kysymykseen kuntaverojen nostosta esimerkiksi uimahallihankkeen rahoittamiseksi tai kannattaako valituksi tullessaan alueveron käyttöön ottoa. Syvä hiljaisuus. Arka aihe.

Uhkia ja mahdollisuuksia tai luovuutta ja innovaatioita

Uusien valtuustojen kokoonpano määrittää sen, miten elinvoimaisena oma kunta pysyy. Ymmärtävätkö uudet päättäjät yritysten roolin kuntien tulojen tuottajina, työllistäjinä ja investointien mahdollistajina? Jos yritysten ja työllistäjien määrä kääntyy laskuun, ajautuu kunta taloudellisiin vaikeuksiin eikä välttämättä säily itsenäisenä. Isompi ottaa ohjat.

Ehdokkailta ei uusia luovia ideoita vaalitenteissä löydy, mikä on harmi. Kun valitut aloittavat työnsä ja taloushaasteet painavat päälle, loppuvat kehitysideat kuin seinään. Alkaa selviytymistaistelu. Silloin huomio kehityksen mahdollistajiin eli yrityksiin voi poliitikoilta hiipua.

Innovatiivinen kunta hakee yrityksiä myös muualta Euroopasta. Näin on tehnyt Tanska jo kauan. Se markkinoi itseään yritysystävällisimpänä maana. Kunnissa on tekemisen meininki, se mainittu onnistumisen kierre. Osaavaa työvoimaa on tarjolla ja sen saanti tai irtisanominen on helppoa. Osaajien työttömyys on lähes olematon, palkatkin kaksinkertaiset Suomen palkkatasoon verrattuna. Tanskassa maahanmuuttajien työllisyys on paljon Suomen tilastoja parempi.

Avainkysymys on se, pystyvätkö Suomi ja sen sadat kunnat uusine valtuutettuineen luomaan saman tekemisen ilmapiirin ja houkuttelevuuden kuin Tanskassa? Ainakaan veroja korottamalla se ei tule onnistumaan.

Olisiko uusilla kuntapoliitikoilla nyt SWOT-kaavion täyttämisen paikka?

***

Lue lisää Tanskan yrityskulttuurista tästä (pdf) ja tästä.