Onnistuneet kirjamessut tarkoittavat iloa, innostusta, jälleennäkemisiä, halauksia, hyviä hetkiä ja väljää ohjelmarunkoa, jolloin vierailijalla on aikaa tutkia kirjatarjontaa ja nauttia messutunnelmasta. Näillä kriteereillä Turun Kirjamessut 2023 olivat ohjelmajohtaja Vilja-Tuulia Huotariselta erinomainen onnistuminen.

Turun Kirjamessut saivat uuden ohjelmajohtajan vuoden 2022 kirjamessuille. Vilja-Tuulia Huotarisen ensimmäinen ohjelmarunko oli kunnianhimoinen, täynnä kaikkea kaikille hengästymiseen asti. Mikäli halusi seurata ohjelmiston antia, ei aikaa jäänyt tutkia kirjatarjontaa. Tänä vuonna oli toisin.

Nyt Huotarisen ideana oli esitellä kirja- ja kirjailijatarjonnan ohella tanssikulttuuria. Ilmeisesti siinä oli syy, miksi yleisön joukossa oli paljon nuorta väkeä. Oli ilahduttavaa seurata, kuinka nuoret tutkivat kirjatarjontaa ja seurasivat välillä esityksiä. He myös bongasivat julkisuuden henkilöitä ja kuvasivat heitä kännyköillään omille sometileilleen. Toivottavasti löysivät myös paljon luettavaa.

Nämä asiat voisi korjata seuraavia Kirjamessuja varten

Eräs ongelma on piinannut näyttelyvieraita vuosikaudet, johon toivottavasti saadaan muutos ensi vuonna. On huonoa palvelua, jos asiakkaat joutuvat juoksemaan loosista toiseen kyselemässä, missä on mikäkin osasto, sillä niiden numerot puuttuivat tänäkin vuonna näytteilleasettajien osastojen nimikylteistä.

Yleisön ja esiintyjien tuottamalle tungokselle tai metelille ei voi mitään, se on osa tunnelmaa. Sen sijaan lavaesiintymisten tarkoituksenmukaisuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Kun tutkimustietoja esitellään yleisölle, voisi parempi idea olla esittää ne screeneiltä dioina ja vain yksi puhuja kertoisi tuloksista. On todella turhauttavaa seurata, kun juontaja koettaa johdatella useampaa haastateltavaa aiheeseen, jota venytetään ja vanutetaan jutustelulla ja kysymyksillä. Kuulijakunta alkaa hälistä, koska turhautuu.

Juontaja-haastateltavat-asetelma on ollut kirjamessujen perinteinen käytäntö, mutta ihan kaikkiin esityksiin tai aiheisiin se ei yleisön viihtyvyyden kannalta sovellu. Myös ohjelmarungon tiiviydelle täsmätiedon suora esittäminen olisi toivottavampi tapa.

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen erikoinen harrastus hämmästytti

Yleisötungoksesta hengästyneet kirjailijat kävivät lepäilemässä kustantajiensa näyttelytiloissa. Eräs Suomen Tietokirjailijoiden loosissa hengähtänyt henkilö oli tietoturva-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen. Hän kertoi yllättävästä harrastuksestaan.

Järvinen hankki itselleen joitakin vuosia sitten dronelennokin, jossa on kamera. Hän on kuvannut ilmasta käsin muun muassa Helsinkiä, Espoota ja syntymäkaupunkiaan Tamperetta sekä monia kaupunkeja tai kulttuurikohteita ulkomailta ja Suomesta. Sitten hän innostui kirkoista.

Kesälomamatkansa Petteri Järvinen on tehnyt ympäri Suomea ja kuvannut luterilaisia kirkkoja dronellaan. Nykyään Järvisellä on kuvattuna yli puolet kaikista luterilaisista kirkoista.

Hän ei osannut mainita kauneinta kirkkoa, mutta näytti kuvastosivustoltaan Joensuun luterilaisen kirkon, jota pitää arkkitehtuuriltaan erityisen vaikuttavana.

Tavoitteena Petteri Järvisellä on saada koko kirkkokuvasto valmiiksi lähivuosina. Vielä puuttuu muutama sata kuvaa Suomen noin 830:sta luterilaisesta kirkosta.

Katso lisää: Suomen luterilaiset kirkot Wikipediassa.

Muita tietokirjailijoita osastolla