Suomalaiset saavat natriumia aivan liian vähän

The Lancet -tiedelehden uusi tutkimusartikkeli listasi joukon riskitekijöitä, joiden takia Alzheimerin tauti on lisääntynyt maailmassa. Moni suomalainen media on uutisoinut tutkimuksesta laajasti. Taudille altistavia tekijöitä on löytynyt 14, mutta niiden joukosta puuttuvat ravintotekijät ja erityisesti natriumin liian vähäinen saanti.

Natrium (Na) on meri- ja ruokasuolan (NaCl) ainesosa, joka on äärettömän tärkeä ihmisen solujen aineenvaihdunnalle. Sen toimintapari soluissa on kalium (Ka). Yhdessä nämä kaksi mineraalia hoitavat solukalvojen läpi tapahtuvaa biokemiallista aineenvaihduntaprosessia, jonka ansiosta esimerkiksi erilaiset lihakset, kuten sydänlihas ja hermosolut, joihin aivotkin sisältyvät, toimivat optimaalisella tavalla.

Suola on tärkein natriumin lähde. Tavallinen ruokasuola on natriumkloridia (NaCl), joka louhitaan suolakaivoksista ja prosessoidaan hienojakoiseksi, jolloin sitä on helppo käyttää leivontaan ja ruokien valmistukseen. Ruokasuola ei sisällä muita hivenaineita tai mineraaleja. Ruokasuolan natriumpitoisuus on 40 prosenttia.

Merisuolaa saadaan haihduttamalla sitä merivedestä. Prosessointi on minimaalista. Siksi merisuolassa on runsaasti muita soluillemme ja aivoillemme tärkeitä mineraaleja ja hivenaineita, kuten magnesiumia, kaliumia, kalsiumia, jodia, rautaa, mangaania, sinkkiä ja seleeniä. Merisuolassa on natriumia noin 40 prosenttia, mutta suuremman kidekoon takia natriumia ei sisälly annosmäärään aivan niin paljoa kuin vakioidussa ruokasuolassa. Tumma merisuola on ravintorikkaampaa ja sisältää mineraaleja ja hivenaineita enemmän kuin puhdistettu.

Suomessa alhaisemmat suolan ja natriumin saantisuositukset kuin muualla

Ruotsin Ruokavirasto käyttää Pohjoismaisia ravintosuosituksia, joiden mukaan suolaa voi käyttää noin 6 grammaa päivässä (2 tl) ja josta natriumia saadaan korkeintaan 2,3 grammaa.

Samoin Yhdysvalloissa Elintarvike- ja lääkevirasto FDA suosittelee Ruotsin tavoin 2,3 gramman natriumin päivittäistä enimmäissaantia. Suola on myös ihmisten tärkein jodin lähde, jonka puute liitetään kilpirauhassairauksiin.

Suomen Sydänliitto suosittelee suolan päivittäiseksi saantimääräksi yhtä teelusikallista (5 mg), mikä tarkoittaa korkeintaan 1,5 gramman natriumin saantia. Suomen Ruokaviraston mukaan natriumklodin eli ruokasuolan vuorokausisaanti tulisi olla alle 5 grammaa. Kumpikaan suositus ei vastaa Pohjoismaisia ravintosuosituksia.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO pitää kiinni enimmäissuosituksesta 2300 mg:aa natriumia päivässä. Järjestö opastaa arvioimaan sen saantia helpolla tavalla: 1 tl ruokasuolaa eli natriumkloridia (5 g) = 2000 mg natriumia (2 g). Verikokeiden lukeminen helpottuu, kun tietää, että 5 g suolaa = 2000 mg natriumia = 87 mmol natriumia = 87 mEq natriumia litrassa verta.

Duodecimin Terveyskirjasto-sivuilla viitearvot verikokeissa aikuisten natriumin saannille ovat 137-145 mmol/ litrassa verta. Kun tuo teelusikallinen (5 g) tuottaa vain 87 mmol/ l, niin viitearvon alaraja täyttyy vasta silloin, kun natriumia saadaan vielä 1200 mg (1,2 g) lisää. Ruokasuolaa tulisikin saada 6000 mg (6 g) per päivä. Aivan kuten Ruotsin Ruokavirasto suosittelee. Merisuolan kohdalla päiväsaannin tulisi olla noin 2 tl (10 g), koska suurempi kidekoko aiheuttaa natriumin hävikkiä.

Suomessa lähes kaksinkertainen määrä muistisairaita kuin Ruotsissa

Viime päivinä Suomessa on uutisoitu, miten vanhuksilla yleistä Alzheimerin tautia voivat sairastaa jo työikäiset. Suomessa muistisairaiden määrä on arvioitu liian pieneksi. Vuonna 2021 diagnoosin oli saanut 150 000 suomalaiasta ja yli 85-vuotiaista muistisairaus oli 41 prosentilla.

Duodecimin uusimman (31.7.2024) arvion mukaan muistisairaita on Suomessa jo 200 000. Joka päivä noin 60 henkilöä saa muistisairausdiagnoosin, mikä vuositasolla tarkoittaa noin 23 000 uutta tapausta. Kaikista dementiaa sairastavista Alzheimer on noin 80 prosentilla.

Ruotsin väkimäärä on noin 10,5 ja Suomen 5,6 miljoonaa (2023). Vuosittain Ruotsissa muistisairauteen sairastuu noin 20-25 000 henkilöä, joista noin 70 prosentilla on Alzheimer. Tautia sairastaa nykyään noin 150 000 ruotsalaista.

Verrataanpa. Ruotsalaisista muistisairausdiagnoosin saa vuosittain 0,24 prosenttia väestömäärään suhteutettuna, kun Suomessa luku on 0,41 prosenttia eli lähes kaksinkertainen.

Jos muistisairaudet lisäntyvät myös muualla länsimaissa voimakkaasti, pitäisikö natriumin saantisuosituksia mieluummin lisätä kuin vähentää?

Natriumia tarvitaan nestetasapainon säätelyyn

Miksi suolasta ja sen sisältämästä elämälle välttämättömästä natriumista on tehty Suomessa myrkky? Vanhukset kaatuilevat kodeissaan, koska unohtavat juoda riittävästi ja unohtavat sen siksi, koska kehossa ei ole suolaa ja natriumia riittävästi muistuttamassa janon tunteesta. Sairaalassa heidät laitetaan suolatippaan ja kas kummaa, kun virkistyvät heti.

Natriumin puute (hyponatremia) on Duodecimin mukaan Suomessa yleisempää kuin sen liikasaanti (hypernatremia). Vähäisen natriumin saannin seuraukset ovat paljon vaarallisempia kuin liiallisen saannin, sillä koko elimistön vesitasapaino voi häiriintyä. Suola-vesitasapinoa säätelee vasopressiini-hormoni, joka erittää liikaa natriumia virtsana pois kehosta. Yleisimmin natriumin liian vähäinen saanti ilmenee huimauksen lisäksi myös muun muassa sydämen rytmihäiriöinä.

Jos veren natriumpitoisuus laskee alle 120 mmol/l, alkaa kehon lihaksisto krampata ja kouristella, jolloin myös hermoston toiminta on häiriintynyt. Vasopressiini-hormoni ei enää kykene säätelemään järjestelmää, munuaisten toimintahäiriöt yleistyvät ja samalla hermosto, kuten aivot alkavat kärsiä nestevajauksesta. Kehon solujen kuivumista ei enää voi parantaa. Koko keho jäykistyy, kouristelut ja krampit pahenevat. Esimerkiksi maailmankuulu laulaja Celine Dion kärsii näistä oireista.

Aivot tarvitsevat proteiineja ja natriumia

Elimistö pyrkii suojelemaan aivotoimintoja viimeiseen saakka. Alzheimerin taudin syynä pidetään aivojen verenkierron amyloidikertymiä, jotka rappeuttavat aivojen synapseja ja hermoverkkoa.

Beeta-amyloidi on kehon normaali proteiini, jonka roolina on suojella soluja hapetusstressiltä ja tulehduksilta, säädellä kolesterolin kuljetusta ja puhdistaa epäpuhtauksia pois muun muassa aivoista. Useimmiten kyseinen proteiini touhuaa nukkuessamme.

Alzheimerin taudissa beeta-amyloiditasot nousevat liian korkeiksi ja alkavat kasaantua, jolloin puhutaan amyloidoosista. Elimistö ei enää kykene käyttämään aminohappoja tarvittavien proteiinien rakentamiseen normaalisti. Kertymien myötä synapsit eivät enää toimi ja hermoverkko alkaa tuhoutua. Muita ilmiöön liittyviä sairauksia ovat esimerkiksi ALS, Parkinsonin ja Huntingtonin taudit.

Amyloidimolekyylit ovat vaihtelevan kokoisia. Niissä on noin 39-43 eri aminohappoa. Kertymissä on muun muassa metioniinia, glutamiinia ja proliinia. Normaalisti näitä aminohappoja tarvitaan erilaisiin rakenteisiin, joiden uudistamista ja muodostamista geenimme säätelevät.

Jotta syödyn proteiinin, kuten sienten, kalan, lihan tai soijan proteiinit voi elimistö hajottaa aminohapoiksi ja taas alkaa käyttää kehon tarpeiden mukaan erilaisiin prosesseihin uusina proteiineina, tarvitaan tähän mekanismiin sekä natriumia että kaliumia. Ilman näitä kahta mineraalia erilaisten tärkeiden proteiinien muodostus ei toimi. Myöskään antioksidantit eivät kykene tarjoamaan ihmiskeholle tarpeellisia suojamekanismeja ilman natriumia ja kaliumia. Esimerkiksi C-vitamiini tarvitsee natriumia imeytymiseen.

Syö riittävästi suolaa, jotta kehosi ja aivosi voivat hyvin

Jokainen ihminen tarvitsee monipuolista ravintoa, jossa hedelmät, marjat ja vihannekset tarjoavat erilaisia suoja-aineita eli antioksidantteja. Näiden imeyttämiseen ja hyödyntämiseen elimistö tarvitseen natriumia.

Proteiinien laadukkaimmat lähteet ovat liha, kala, kana, munat ja sienet. Nämä tarjoavat elimistömme rakentamiseen ja uudistamiseen välttämättömiä aminohappoja. Jotta keho voi hyöntää syödyt aminohapot erilaisiin rakenteisiinsa, on prosessiin saatava natriumia joka päivä riittävästi – sen 2 teelusikallisen verran.

Sama suolan saantisuositus ei sovi kaikille, vaan kehoilla on elintavoista riippuen erilainen tarve. Jos juot paljon vettä, hikoilet runsaasti tai käytät sellaisia lääkkeitä, jotka heikentävät natriumin saantia tai poistavat sitä liikaa kehostasi, nauti lisää merisuolaa päivittäin.

Jos suola ei maistu kielelläsi, lisää sitä. Jos suola tuntuu kielellä liialliselta, juo enemmän vettä. Jos ruuan jälkeen olo on saamaton tai kärsit iltapäiväväsymyksestä, laita hyppysellinen merisuolaa kielelle. Jos tällä konstilla piristyt, on sinulla lievä natriumin puute.

Valitettavasti vanhuksemme, kuten muukin kansamme on jo vuosikymmenten ajan peloteltu ”suolan vaaroihin”, joten erilaiset aineenvaihdunta- ja muistisairaudet sekä Alzheimerin tauti tulevat lisääntymään voimakkaasti.

Palvelutaloissa syötetään vanhuksillemme suolatonta ja rasvatonta ruokaa, vaikka ikääntyneiden tarve proteiinille, rasvalle ja suolalle on työikäisten tarvetta suurempi.

Kaukana menneessä ovat ne ajat, kun kansa kalasti ja sienesti, söi suolasilliä, suolakalaa, suolasieniä ja suolalihaa, mutta eipä silloin ollut näin runsaasti muistisairaitakaan.

***

Artikkelin kuva: Pixabay