Nuoret järjestävät Ilmastomarssin 2.6. sunnuntaina Turussa ja seitsemässä muussa kaupungissa ympäri Suomen. Marssi liittyy EU-vaaleihin 9.6., joiden takia nuoret kampanjoivat ja kehottavat ihmisiä äänestämään ehdokkaita, joille ilmasto- ja luontoarvot ovat tärkeitä.

Lisää ääntä -nimisellä mielenilmauksella on uusille EU-päättäjille kolme vaatimusta: 1. Elämä on sovitettava planetaaristen rajojen sisälle, 2. Ympäristötuhojen rahoittaminen on lopetettava ja 3. Kestävyysmurros on toteutettava oikeudenmukaisesti.

Elinkelpoisen tulevaisuuden puolesta marssitaan myös yhdeksässä muussa Euroopan maassa. Ympäristöliike järjestää vastaavia mielenosoituksia eurovaalien alla muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa ja Ranskassa.

Turussa marssi alkaa Kauppatorilta klo 14.00. Mielenilmauksen jälkeen on luvassa puheita kestävän ilmastopolitiikan puolesta.

Lisää ääntä -kampanjan ja -marssin järjestävät Luontoliitto, Elokapina, Climate Move ja Ei polteta tulevaisuutta. Kampanjan tukijoiksi on ilmoittautunut kymmeniä järjestöjä ja muita yhteisöjä, muun muassa Greenpeace, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Metsäliike, Animalia, llmastoisovanhemmat, Suomen partiolaiset sekä monet opiskelijajärjestöt.

Tutustu Lisää ääntä -kampanjaan ja 2.6. -marssiin tästä.

***

Toimituksen kommentti: Pitäisi puhua luontokadosta, mikä on ilmaston lämpenemisen todellinen syy

Nuorten huoli ilmaston lämpenemiseen ja luonnon köyhtymiseen on aiheellinen. Viimeiset 50-60 vuotta luontoa on pidetty itsestäänselvyytenä. On ajateltu, että luonto uudistuu sitä mukaa kuin sieltä jotakin otetaan. Alle on koottu eräitä luontohuomioita, joilla on haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Tässä syitä, miksi luonnon ennallistaminen ei tule enää onnistumaan.

Suurimmat syypäät ilmaston ja maapallon lämpenemiseen ovat Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian maat, jotka ovat hävittäneet lehtipuuvaltaiset, kosteutta tuottavat ja sitä ylläpitävät sademetsänsä lähes kokonaan. Kun sademetsät ovat kaadettu, maapallon ilmasto kuumenee monia asteita.

Etelä-Amerikassa sademetsiä kaadetaan muun muassa soijapapuviljelmien tieltä, minkä takia soija on kyseenalainen laidunrehun tai lihan korvike. Aasiassa sademetsien tilalle istutetaan palmupuita, joiden hedelmien öljystä tehdään ”biopolttoaineita”. Afrikan sademetsät ovat tuhottu monista syistä. Tärkein syy ovat trooppiset puulajit, joista tehdään rikkaille arabeille ja aasialaisille huonekaluja ja sisustuksia.

Olisi hyödyllisempää, jos vaatimusten kirjoa mielenilmauksissa täydennettäisiin ehdotuksilla, joilla olisi suora vaikutus ja merkitys omaan lähielinympäristöömme.

Ajatellaan esimerkiksi sitä, että yksi ainoa koivu käyttää vettä noin 1000 litraa päivässä. Se ulottaa juurensa jopa satojen metrien päähän saadakseen nestettä, jota se yhteyttämisen aikana ”hikoilee” ympäristöönsä. Samalla se kosteuttaa ilmanlaatua ja tarjoaa suojaa auringolta muille eliöille ja ihmisellekin. Lehtipuuston varjossa on useita asteita leudompi lämpötila ja miellyttävämpää oleskella. Maaperäkin säästyy auringonpoltteelta.

Suojaa tarjoaa myös muu pensas- ja lehtikasvillisuus, jota kaupunkien ympäristönhoitotoimien seurauksena on siistitty pois katujen varsilta ja kaadettu surutta milloin minkäkin esteettisyystrendin tai energiatarvesyyn takia. Tilalle on tehty laajoja nurmiaukioita, missä otsonikadon seurauksena auringonpaahde on jo yli 20 lämpöasteen aikana sietämätön eikä vaaralliselta UV-säteilyltä ei säästy kukaan.

Taloyhtiöt tulisi myös velvoittaa lehtipuiden ja pensaiden istutustalkoisiin. Taimet eivät paljoa maksa, mutta jo parin vuoden päästä kukoistavien lehvästöjen varjossa varsinkin iäkkäämmät asukkaat saisivat kesähelteillä itselleen suojaa, jos sisällä oleskelu käy voimille.

Luomuviljelyä tulisi suosia ja tuotantoeläinten laiduntaminen sallia, jotta monimuotoisuus voisi maaseutumiljöössä saada uutta elinvoimaa laiduneläinten lannasta. Jättinavetoista eivät eläimet laitumille pääse, vaikka jokainen eläin tarvitsee auringonvaloa, minkä seurauksena saamme ravintoommekin erilaisia vitamiineja.

Sekametsätalous toisi puustollemme ja metsillemme vastustuskykyä erilaisia tuhohyönteisiä ja kuivuutta vastaan. Nyt yksipuoliset tehoviljellyt mänty- ja kuusimetsät kärsivät sekä kuivuudesta ja kuumuudesta että tuhohyönteisistä. Aukkohakkuita puolustellaan sillä, että hakatut alueet puskevat pian vadelmaa ja korvasieniä.

Harva puhuu katujen asfaltoimisen haitoista, sillä jokainen asfaltoitu kilometri tuottaa ilmastoon kuumuutta sekä sitoutuneena että heijastelämpönä. Lämpökuormaa ei sorateistä synny, mikä on ymmärretty Ruotsissa jo aikaa sitten. Siellä maaseututiet ovat jätetty asfaltoimatta, toisin kuin Suomessa, missä ne ovat routavahinkojen takia hyvin huonossa kunnossa. Asfaltin sisältämä öljy on sekin mikroelämälle haitallista.

Muovijätteen määrä sisävesistöissä ja merissä on jo hälyttävän suuri. Mikromuovia on löydetty kaikkialta luonnosta napajäätiköitä, sadevesiä, eläimiä ja ihmistä myöten. Muovihiukkaset ovat kuin öljyä ja lämpenevät auringonsäteilyn vaikutuksesta. Siksi mikromuovipitoinen vesi voi lämmetä jopa 15 prosenttia normaalilämpötilaansa verrattuna.

Merien lämpeneminen liittyy auringonsäteilyn voimakkuuteen, ilman hiilidioksidipitoisuuteen, mikromuovin määrään mutta erityisesti suolapitoisuuteen, joka säätelee merivesien lämpötilaa. Kun meriveden suolapitoisuus laskee, meri lämpenee.

Ihmisen toimet sisävesien ohjaamiseksi uusiin uomiinsa ja patoihinsa on jo tehnyt valtavaa tuhoa ympäristölle. Kun soraharjut on hävitetty ja tasoiteltu teiden pohjiin, talojen perustuksiin ja betoniseiniin, ei sadevesikään enää suodatu puhtaaksi pohja- ja juomavedeksi entiseen malliin. Tekopohjavettä valmistetaan keinosuodattamalla eli imeyttämällä vettä maaperään metsissä, minkä seurauksena metsäpohja käy vähitellen limaiseksi ja elottomaksi.

Mitä suurempia ikkunoita taloihin rakennetaan, sitä suurempi on niiden heijastelämpövaikutus ulospäin, eli lähitienoon ilma on kuumempaa. Seiniin sitoutunut ja ikkunoiden kautta tuleva lämpökuormaa siirtyy huoneisiin ja kalusteisin, joten huoneilmaa joudutaan viilentämään koneellisesti. Energiantarve vain kasvaa. Etelä-Euroopassa ikkunoissa on perinteisesti käytetty luukkuja estämään keski- ja iltapäivän kuumimman auringonpoltteen sisäänpääsy. Myös erilaiset screen-kaihdinratkaisut estävät haitallisen lämpökuorman syntymistä sisätiloihin.

Tuulimyllyt tappavat miljoonia lintuja ja hyönteisiä. Aurinkopaneelipellot tappavat pienimpiä lintuja, jotka lentävät liian lähelle eiväkä enää pääse paneelien tuottamasta jännitteestä irti.

Teiden varsilla rehottavat vieraslajit kuten lupiinit ja kurttulehti- eli ”koiranruusut”, jotka valtio on määrännyt hävittettäviksi kokonaan vieraslajeina. Nämä runsaasti kukkivat lajit ovat olleet pölyttäjien suuressa suosiossa. On selvää, että ilmastosyiden takia monia muitakin meille aiemmin vieraita lajeja alkaa ilmaantua köyhtyvään luontoomme.

Miten pölyttäjäkannat turvataan, jos kotipuutarhojen ja kaupunkien kukkaistutukset ovat geneettisesti muokattua ja pölyttäjille hyödyntöntä tuontitavaraa mutta luonnonkukat katoavat ympäristönhoitotoimen ja maaseudun tehoviljelyn ja rikkakasvimyrkkyjen seurauksena kokonaan?

Sota on oma tuholaisensa. Esimerkiksi Mustanmeren oma pyöriäiskanta on tuhon partaalla Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Sota ei tule loppumaan ennen kuin jompi kumpi sodan osapuolista luovuttaa. Sellaista ei ole näköpiirissä niin kauan, kuin Kiina tukee Venäjää taloudellisesti ja materiaalisesti.

Tekstiiliteollisuuden haitat luonnolle ovat mittavat. Pahinta on halpatuotanto, jota Kiina suoltaa länsimarkkinoille Temun ja Sheinin kaltaisten toimijoiden kertakäyttövaatteilla. Jos EU:n nuoriso olisi aidosti vastuullista, ei se ostaisi mitään halpatuotettua vaatetta, joka päätyy ongelmajätteeksi polttouuneihin, koska ne eivät heikkolaatuisten materiaaliensa takia kelpaa uusiokäyttöön.

Sodan, sähköautojen ja energiateollisuuden takia kaivoksia perustetaan kiihtyvään tahtiin, osa myös luonnonsuojelualueille. Eivät Suomenkaan suojellut alueet ole niiltä enää kauan turvassa.

Näistä ja lukuisista muista syistä luonnon ennallistaminen ei tule toteutumaan. Mutta ihmisen tulisi voida pelastaa se, mikä pelastettavissa on.