Norjalaistutkimus: Ihmisten älykkyys laskee - vastaava havainto myös Suomesta

Ruotsalaismedia SVT julkaisi Vapun alla uutisen norjalaistutkimuksesta, jossa todettiin ihmisten tulevan tyhmemmiksi. Älykkyysosamäärä laskee vuosi vuodelta. Sama ilmiö on todettu myös suomalaisessa opinnäytetyössä, jossa tutkittiin suomalaismiesten kognitiivista kykyprofiilia vuosina 1988-2001.

Kyse on Flynnin efekti -nimisestä ilmiöstä. Sillä tarkoitetaan pitkän aikavälin ilmiötä, jossa kognitiivisia kykyjä mittaavien testien pistemäärät muuttuvat suuntaan tai toiseen vuosittain. Älykkyysosamäärän muutosta selitetään ravinnolla, koulutuksella ja ympäristötekijöillä, sillä geneettiset vaikutukset ovat liian hitaita selittämään pistemäärissä tapahtuvia muutoksia.

Kognitiivisia kykymittauksia tehdään nuorille miehille varusmiespalveluksen aikana. Testeissä mitataan visuaalista, matemaattista ja kielellistä päättelykykyä. Näiden perusteella lasketaan yleinen älykkyystekijä (g-faktori = general intelligence).

Älykkyyttä mittaavissa testeissä voidaan eristää seitsemän osatekijää: kielellinen sisältö ja taito, abtrakti, matemaattinen ja visuospaattinen päättelyky, muisti ja havainnon nopeus. Älykkyyteen vaikuttavat myös aivojen kyky prosessoida informaatiota nopeasti ja sokeriaineenvaihdunnalla on osuutensa hermoratojen signaalinopeuteen. Yleinen älykkyys on siten kykyä käsitellä ja hallita menestyksekkäästi monimutkaisia asioita, joissa joudutaan tekemään nopeita valintoja ja päätöksiä sekä olemaan ratkaisuissa kekseliäs.

Testien eri osiot tukevat toisiaan älykkyyden mittauksissa: menestyminen niissä vahvistaa yksilön yleisälykkyyttä. Testeissä pärjääminen edellyttää myös henkistä vahvuutta.

Suomalaisten varusmiesten älykkyys on laskenut vuoden 1997 jälkeen.

Ihmispopulaatiossa älykkyys joko kasvaa tai heikentyy

Flynnin efektillä kuvataan sitä, miten ihmisten älykkyys kehittyy koko ajan kohti parempia älykkyyspistemääriä. Vuosikymmenten seurannan perusteella älykkyys on kehittynyt nousevasti noin 3 pistettä vuosittain. Ilmiö on havaittu etenkin länsimaissa. Näin ollen on päätelty, että ympäristön, koulutuksen ja ravinnon suotuisat vaikutukset ovat syy myös ihmisten älykkyyden kehittymiselle. Tästä syystä on ajateltu, että korkeampi koulutus (esikoulusta korkeakouluun) selittää älykkyyttä eniten.

Suomessa Puolustusvoimat on tehnyt varusmiehille kognitiivisia mittauksia ja kokeita jo vuodesta 1955. Testeissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joten vertailu vuosituloksiin kertoo todellisen yleisälykkyyden kehityksen, kun tutkittavia on aikajaksolla 1988-2001 ollut yli 384 000.

Suomalaisaineistosta kuitenkin kävi ilmi, että älykkyyspistemäärät ovat laskeneet selvimmin korkeasti koulutetuilla, kun taas peruskoulun käyneillä vastaavaa muutosta ei ole tapahtunut. Pisteet ovat alkaneet laskea vuodesta 1996-1997 kaikilla koulutustasosta riippumatta. Varsinkin sana- ja numerotesteissä pisteet ovat laskeneet eniten. Ne olivat jopa heikommat kuin vuonna 1988.

Pohjoismaissa ihmiset tyhmentyvät

Myös Norjassa ja Tanskassa yleisälykkyyttä mittaavien testien kehitys on ollut vastaavanlainen. Korkeasti koulutetut suorituvat yleensä testeissä paremmin kuin peruskoulu- tai ammattikoulupohjalla, mutta älykkyyden aleneminen on tapahtunut korkeammin koulutettujen kohdalla selvimmin. Yhtä pätevää selitystä tälle ilmiölle ei ole löydetty.

Älykkyysosamäärän kehittyminen vuosikymmeninä.

Älykkyyden heikkeneminen on yleinen ilmiö Pohjoismaissa

Joka tapauksessa on päivän selvää tutkijoillekin, että 1990-luvun jälkeen ihmisten älykkyys on alentunut Pohjoismaissa 0,23 pistettä joka vuosi. Yhdysvalloissa älykkyyden kehitys on ollut positiivinen, Pohjoismaissa selvästi heikkenevä ja muualla Euroopassa kehitys on pysähtynyt tai heikkenevä.

Yleinen tyhmentyminen voi johtua näistä syistä

Ihmisten tyhmenemistä selitetään useilla eri tekijöillä. Ympäristön muutokset, älylaitteiden yleistyminen, viihteen kuluttamisen lisääntyminen, kynän käytön vähäisyys, tietokonepelien pelaaminen, lukemisen väheneminen, ravinnon muuttuminen, koulutuksessa tapahtuneet muutokset ja niin edelleen. Sen sijaan perheiden sisäisillä tekijöillä ei norjalaistutkimuksen mukaan ole vaikutusta yleiseen älykkyyteen tai sen heikkenemiseen. Ilmiö on yleinen.

Norjalaistutkimuksessa tutkittiin 1962-1991 syntyneiden miesten kognitiivista kyvykkyyttä. Hälyttävää on se, että älykkyyden heikkeneminen on ollut nopeaa. Selitysmalleja ilmiölle on etsitty yleisellä geenien heikentymisellä, mikä taas viittaa ympäristön ja ravitsemuksen muutoksiin, heijastuu heikkenevään terveyteen, mahdollisesti myös koulutuksen vaatimustason laskuun. Ilmiötä on selitetty myös maahanmuuton sosioekonomisilla heijastevaikutuksilla. Nämä ovat vain arvailuja tutkijoillekin.

Jos asiaa pohtii tavallisella maalaisjärjellä, voisi vaikutuslistaan lisätä päihteiden käytön nopean yleistymisen. Yhä useampi käyttää alkoholia ja huumeita tai muita päätä sekoittavia aineita, joilla on selvä heikentävä vaikutus myös älykkyyteen.

Toinen mieleen tuleva tekijä on tunneälykkyys tai empatiakyky – toisten huomioonottaminen ja kunnioittaminen, on heikentynyt koko ihmiskunnassa. Myös henkinen ymmärrys on heikkoa.