Vähittäiskaupan myllerrys on käynnissä. Koronapandemia pysäytti vähittäiskaupan, mutta ohjasi kuluttajat verkko-ostoksille. Yhä suurempi osa kaikesta vähittäismyynnistä tullaan tulevaisuudessakin ostamaan verkkokaupoista, joissa tekoäly avustaa kuluttajaa. Kivijalkaliikkeitä katoaa katukuvasta. Suomi seurannee tätä kehitystä perässä, mutta muutos voi meillä olla rajumpi. Tässä huippujohtajien arvioita Yhdysvalloista.

1. Kivijalkakaupat pienenevät ja muuttuvat tehokkaammiksi

Kivijalkakauppa pärjää vain, jos se on siellä missä asiakkaatkin. Suuret myymälät eivät ole tulevaisuutta, sillä kuluttaja kaipaa yksilöllistä ja intiimiä palvelua sekä viihtymistä ja kokemuksellisuutta esimerkiksi viinin ja juustojen kera.

Ruokakaupoille erilaisten tarjoiluvaihtoehtojen yhdistely teokoälyavusteisesti verkko-ostamisen yhteydessä on kuluttajille suuri helpotus.

Kivijalkakaupan on tarjottava verkko-ostomahdollisuus, mutta kivijalka on samalla jakelukeskus pienoiskoossa. Se voi olla myös brändielämyksen tarjoava kokemusta ja merkitystä tarjoava inspiraatiokeskus, mihin verkkokauppa ei yllä.

Kivijalkaliikkeet ovat edelleen pääkanavina viiden vuoden kuluttua, vaikka verkkokauppa toimii siinä rinnalla. Nuorempi sukupolvi löytää kivijalkaliikkeet ja niiden idean uudelleen. Myöskään kauppakeskukset eivät tule katoamaan, vaikka asiakaspolku alkaakin verkosta ja sieltä ostetaan tavaraa yhä enemmän.

2. Tekniikka, data ja tekoäly tulevat muokkaamaan kaupan ja kuluttajien kohtaamista

Koneoppiminen ja ennakoiva analytiikka vievät kauppaa voimalla kohti tulevaisuutta. Maailma kehittyy digitaalisesti. Myös nyt ihmisvälitteiset toiminnot voidaan tulevaisuudessa muuttaa digitaalisiksi versioiksi. Digitaaliset tapahtumat ja kokoontumiset, keskustelevat avatarmyyjät ja vastaavat voivat olla todellisuutta jo lähivuosina. Ehkä myös sosiaalisen median rooli korostuu.

Tekoälyn kyky tuottaa tietoa ja luonnollista kieltä tulee lyömään hakukoneet muinaisvälineiksi. Tekoäly voi näyttää vaatteen kolmiulotteisena tai jopa kehosi yllä, joten personointi on takuuvarma suuntaus. Ehkä mukana on tekoälyavusteinen stylisti, joka oppii tuntemaan tyylisi ja toiveesi kehosi mittojen mukaisesti.

Tekoälyavusteinen viestintä on tulevaisuudessa persoonallisempaa, osuvampaa, oikea-aikaisempaa ja merkityksellisempää. Kokemuksia voidaan räätälöidä tarpeiden mukaan. Tällainen verkkopainotteinen viestintäkulttuurin muutos edellyttää tehokkaampia verkkoyhteyksiä.

3. Suuret brändit vahvistuvat

Kiinalaiset Temu ja Shein ovat valloittaneet markkinaa halpuuden ja massiivisten mainoskampanjointiensa takia. Niiden liiketoiminta- ja toimitusketjumallia on vaikea jäljitellä. Markkinat jakautuvat halpa- ja priimatuotteiden välille, keskihintaiset brändit katoavat. Kuluttajat ostavat varojensa mukaan ja sellaista, johon uskovat ja josta saavat vastinetta rahalleen. Massamarkkinat muuttuvat rajuimmin.

Trendikkäät brändit pärjäävät edelleen, kuten Zara, joka kasvaa ja jonka tuotteet ovat tyylikkäitä. Samoin luxusmerkeistä LVMH säilyttää vahvan asemansa, koska nämä kaksi ovat poikkeuksellisia yrityksiä sekä laadun että rehellisyytensä takia.

Lifestyle korostuu. Tasainen elämäntyyliä tukeva valikoima on tärkeä menestystekijä. Kapean sektorin brändit katoavat. Luxusbrändien tila kapenee, mutta niille on omat kuluttajansa, mikäli pysyvät uskollisina omille perinteilleen ja omaksuvat uudet työkalut. On täytettävä omien asiakkaiden odotukset ja rakennettava uusillekin asiakkaille odotuksia vastaavia tuotteita ja palveluja. Ihmissuhteet ovat hyvin tärkeitä luxusmarkkinoilla.

4. Asiakaspalvelun merkitys korostuu

Asiakaspalvelun taito on kadonnut. Se on taidetta ja sen tarkoitus on luoda henkilökohtainen luottamuksellinen asiakassuhde. Tähän kykenevät enää hyvin harvat huippuosaajat. Näitä osaajia tullaan tarvitsemaan varsinkin korkean hintaluokan brändimyymälöissä, mutta kuluttaja on yhtä vaativa ellei jopa vaativampi alemman hintaluokan brändien kohdalla.

Persoonallinen palvelu edustaa mukavuutta, helppoutta ja aitoutta. Se tarjoaa viihtymistä ja merkityksellisyyttä. Kassajono ei edusta sellaista. On keskityttävä enemmän palvelemiseen kuin kaupankäyntiin. Asiakkaat iästä riippumatta odottavat henkilökohtaista palvelua ja apua. Jos sellaista ei ole tarjolla, katoaa kauppa hyvin nopeasti.

Vaateliikkeiden on tarjottava laajempi kokovalikoima tai jopa personoitava kaavoituksensa. Digitaalisuuden avulla kuluttajat saavat helpommin juuri itselle sopivia vaatteita ja muita tuotteita. Silti asiakkaan mieltymykset tuntevaa asiantuntijaa tarvitaan neuvomaan ja auttamaan riippumatta siitä, onko kokemus virtuaalinen tai kivijalkamyymälässä tuotettua.

Omiin mieltymyksiin räätälöityjä tuotteita omalla nimellä, täydellinen istuvuus ja personoitu tyyli voivat olla suuntaus, johon kuluttajat haluavat.

Lähde: CNBC.COM

***

5. Entä muuttuuko suomalainen vähittäiskauppa edellä kuvattuun suuntaan?

Suomalaiset ovat vähintään puolet köyhempiä kuin ruotsalaiset ja viisi kertaa köyhempiä kuin yhdysvaltalaiset. Lisäksi suomalaiset ovat EU:n raskaimmin ja maailman toiseksi raskaimmin verotettuja. Verrattuna vielä tanskalaisten noin kaksi kertaa suurempin bruttopalkkoihin, suomalaisten palkoista ei paljoa jää käteen. Palkkoja ei voi nostaa, koska kansantaloudessa ei ole kasvua vaan päinvastoin, köyhdymme joka päivä lisää. Mutta kansa ei tätä ymmärrä ja lakkoilee vielä suuremman tuhon itselleen.

Tänä vuonna saamme todistaa historiamme pahimman konkurssiaallon. Näiden takia valtio menettää kymmeniä miljardeja vero- ja muita tuloja. Talouden aukko joudutaan paikkaamaan lisävelalla, joka ylittänee 25 miljardia yksin tänä vuonna. Tällaista talouden tuhoa ei ole Suomessa vielä koskaan ollut. Talouden ja työllisyyden uudistukset jäävät tekemättä ja maa vajoaa roskalainaluokkaan. Kansakin kurjistuu työttömyyden, verojen, inflaation ja korkojen nousun takia.

Kun maan talouden synkkä tila on itse aiheutettu, on siitä vaikea nousta enää, jos yritykset ja työpaikat on menetetty. Siksi vähittäiskauppakin surkastuu.

Vuoteen 2030 mennessä kivijalkakaupat katoavat Suomesta ruokakauppoja lukuun ottamatta. Syynä ankara verotus sekä kauppapaikkojen kalliit vuokrat ja muut raskaat kulurakenteet. Kivijalkamyymälä ei enää kannata.

Ulkomaiset verkkokaupat – lähinnä halpatavarakauppa – ovat vähävaraisen kansan suosiossa.

Käsityötaito nousee uudelleen arvoonsa, mutta räätälit ja vaatturit katoavat, sillä sellaisiin tuotteisiin ei ole varaa. Tee-se-itse-toiminta lisääntyy.

Kirpputorien suosio kasvaa edelleen. Vanhaa aletaan arvostaa, koska vintagetuotteet ovat tehty paremmmista materiaaleista ja muokattavissa, laitteet ja koneet ovat laadukkaasti tehtyjä ja korjattavissa. Myös kirppistuotteiden hinnat nousevat, koska laatua etsitään kuumeisesti.

Tavaratulva kasvaa, kun suuret ikäluokat kuolevat ja pieniin asuntoihin ei mitään kookasta perintökalustetta mahdu. Uusiokäyttö lisääntyy.

Uskon, että Suomesta tulee kirpputorien luvattu maa. Suosion nousu on jo nyt nähtävissä, mutta viiden vuoden kuluttua kirpputorit ovat jo mainstreamia. Kaikki mahdollinen hankitaan kirpputoreilta ja vanhaan tavaraan tai kierrätykseen erikoistuneilta myyjiltä.

Jos halutaan ostaa uutta, se tilataan ulkomaisista verkkokaupoista. Olipa kyse vaatteista, kengistä, laukuista tai mistä muusta tahansa, ulkomaiset verkkokaupat tuottavat ne palvelut meille jatkossa.