Somessa kinastellaan paljon ideologiasta, politiikasta ja taloudesta. Kinastelu on hyvin kahtiajakautunutta, puolesta ja vastaan -taistelua. Punavihervasemmistolaisuus ja äärioikeistolaisuus ovat väittelijöiden ideologiset vaihtoehdot. Kun perustelut loppuvat, mennään henkilökohtaisuuksiin ja alennutaan lapsen tasolle. Alkuperäinen aihe hukkuu haukkumisiin. Miksi kinastellaan eikä kysytä vastauksia vaikkapa tekoälyltä?

Eräs kiista koskee verotusta, pitäisikö sen olla kannustavaa vai rankaisevaa? On tosiasia, että Suomi on valtiona ylivelkaantunut eli ei kykene enää rahoittamaan palveluja verotuloilla, vaan elämme velaksi. Veroasteemme on jo nyt maailman korkeimpia ja suomalaisten varallisuuskehitys on Pohjoismaiden heikoin. Meillä on myös Pohjolan suurin työttömyys ja iäkkäin väestö.

Suomen taloustilanteen heikko kohta on nyt se, että enää 34 prosenttia kansalaisistamme elättää 57 prosenttia väestöstä. Omavaraisia eli itsensä elättäjiä on vain 9 prosenttia. Yksityisen sektorin työllistäjiä eli yrittäjiä sekä kasvu- ja vientiyrityksiä on aivan liian vähän.

Jotta verontuottajia eli työllistäviä ja tuottavia yrityksiä saadaan lisää kakkua kasvattamaan, tarvitaan avuksi kannustimia, jotka käytännössä ovat verotukseen liittyviä helpotuksia. Tarvitaan kannustavaa verotusta. Näin tekoäly vastaa:

Somessa Suomen yritysverotusta, työntekijöiden palkkaverotusta ja eläkeläisten lisätuloverotusta pidetään rankaisevina. Myös perintöverotus ja sukupolvenvaihdokseen liittyvä verotus kuuluvat rankaisevan verotuksen luokkaan, jos somepöhinään on uskomista.

Sen sijaan ansiosidonnainen työttömyysturva, josta kertyy eläkettä, kannustaa 400 päivän kotonaoloon eli pitkäaikaistyöttömyyteen. Elättäjäporukka (34 %) maksaa myös ansiosidonnaisten ja muiden tukien kustannukset.

Rakaiseva verotus ohjaa ei-toivotun käyttäytymisen vähentämiseen. Tässä mielessä somekansa ei ole kovinkaan hakoteillä mielipiteissään yritys- ja palkkaverotuksen rankaisevuudesta. Somekansakin kyselee, mitä hyödyttää yrittää tai tehdä työtä, jos se ei ketään kannusta? Suomi lottoaa mieluummin.

Jos verotus ei kannusta yrittäjyyteen ja sukupolvenvaihdokseen yrityksissä ja maatiloilla, ei kansakunta saa verotuloja eikä kykene kohentamaan työllisyyttä ja tuottavuutta, joten talouskehitys kääntyy laskuun ja kansalaiset köyhtyvät.

Saman lopputuloksen tekee valtion velkaantuminen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka on lisännyt velkaa, kun muut ovat maksaneet velkojaan pois.

Mikä on sellainen yhteiskunta- ja verotusmalli, joka nostaa kansakuntaa kasvun ja menestyksen tielle?

Myös tekoälyn vastaus kertoo, että valtiontalous toimivine palveluineen on riippuvainen yrittäjyydestä, joka taas tarvitsee selkeän, johdonmukaisen, kannustavan ja vakaan verotusjärjestelmän.

Ilman investointeja ei ole kasvua. Ilman kasvua ei ole työllisyyttä. Ilman yrityksiä ja työllisyyttä ei ole verotuloja. Ilman kasvua ja verotuloja ei valtiokaan voi tuottaa palvelujaan. Suomi on jämähtänyt tähän tilanteeseen.

Tekoäly on sekin kapitalismin tuote, kuten suurin osa maailman innovaatioista, joista ihmisille on hyötyä ja merkitystä elämään. Sosiaalinen media, jossa ideologisia kiistoja käydään, on myös kapitalistisen yhteiskuntamallin tuotos.

Kun tekoälyltä kysytään, kumpi talousjärjestelmä tuottaa ihmisille ja yhteiskuntaan enemmän hyvinvointia, pitäisi vastauksen olla jokaiselle päivän selvä:

Markkinatalousmallin eli kapitalismin harjoittamisen varhaisimpia kuvauksia löytyy jo Vanhasta Testamentista. Paimentolaiskansat, joihin Aatamin ja Eevan pojat – lampuri Abel ja maanviljelijä Kain (1. Moos. 4) kuuluivat, harjoittivat tuotteillaan kaupankäyntiä eli olivat kapitalisteja, pääoman omistajia.

Koko ihmiskunnan historia on täynnä kauppareittejä ja silkkiteitä maitse ja meritse. Kaupankäynti on ihmisille luontaista ja jokaiselle kansakunnalle elinehto.

Sen sijaan sosialismi on teollisen aikakauden tuotos, joka on syntynyt 1800-luvun puolivälissä puoltamaan työläisten asemaa. Sosialismin ideana on tuotantovälineiden yhteisomistus eli yhteiskunnallinen omistus, jossa yksityisellä omistuksella ei ole sijaa. Neuvostoliitto etupiireineen edusti sosialistista yhteiskuntamallia, jonka talous rapautui tuottavuuden ja kannustavuuden puutteeseen ja lopulta ihmisten köyhyyteen ja kärsimykseen.

Mikä sosialismissa ja sen äärimmäisessä muodossa eli kommunismissa ihmisiä kiehtoo, jos se on kurjistumiseen johtava yhteiskuntamalli? Tähän ei tekoälykään osaa vastata.

Esimerkiksi aiemmin maolainen kommunistinen yksipuoluemaa Kiina on siirtynyt markkinatalouteen ja noussut maailman toiseksi tuottavimmaksi yhteiskunnaksi USA:n jälkeen. Kiinan perässä markkinatalouteen ovat siirtyneet muun muassa Kuuba ja Vietnam.

Tässä henkilöverotuksen veroasteita eri maissa:

Tässä OECD-maiden kokonaisveroaste suhteessa Bruttokansantuotteeseen:

Lopuksi Pohjoismaiden valtiontalouksien vertailua: