Yrittäjien kanssa keskustellessa kuulee usein toteamuksen, ettei Suomessa arvosteta yrittäjyyttä tai yrittäjien tuottamaa hyvää kansantaloudelle ja työllisyydelle. Ulkomaille muuttanut yrittäjäystäväkin huomautti, että Suomi ei ole yrittäjyyskeskeinen maa vaan virkamieskeskeinen. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) asennetutkimus vuodelta 2020 kertoo jotakin muuta.

Markinoinnissa on BCG-niminen nelikenttämalli eli matriisi, jolla on tykätty luokitella tuotteita ja palveluja lokeroihin niiden kysynnän ja menekin mukaan. Matriisilla voi jaotella myös ihmisten asenteita ja pohtia, mihin neljästä lokerosta yrittäjyys Suomessa voisi kuulua.

Tähti?

Jos yrittäjyys olisi suomalaisille tähtijuttu, lisääntyisi yritysten määrä Suomessa merkittävästi. Tällöin yritykset kasvaisivat, olisivat kannattavia ja hyviä veronmaksajia, ne työllistäisivät ja jopa kansainvälistyisivät. Yrittäjien usko omaan bisnekseen olisi korkea ja kansalaiset kannattaisivat yrittäjyyttä parhaana tapana tuottaa verotuloja julkisiin palveluihin. Yhä useampi haluaisi olla yrittäjä ja elättää itsensä ja perheensä oman liikeideansa avulla.

Lypsylehmä?

Mikäli yrittäjyys koettaisiin vain lypsylehmäksi, olisi niiden olemassaolo vakiintunutta. Tällaisessa tilanteessa yritysten määrä ja niiden liikevaihdollinen kasvu ovat pysähtyneet. Vakiintuneessa tilanteessa yrityksiä on vähän, mutta ne tuottavat perusvarmaa tuottoa niille itselleen sekä erilaisia verotuottoja julkiseen talouteen. Vakiintunutta tilaa ylläpitää tasainen kotimainen kysyntä ja vienti. Ongelma on se, että tässä tilanteessa markkinoilla olisi vain muutamia vahvoja yrityksiä, joiden tuottojen varaan yhteiskunta rakentuisi. Muutamaa hyvää lypsävää ei kannata lahdata, mutta niidenkin elinkaari voi sammua.

Kysymysmerkki?

Jos yrittäjyys on eräänlainen kysymysmerkki, voisi se tarkoittaa sitä, että maahan syntyy paljon uusia yrityksiä, mutta niiden elinkelpoisuus on epävarmaa. Joko ”maaperä” yrittäjyydelle on huono tai yritysten liikeideoille ei riitä kysyntää. Siksi niiden kyky kasvaa ja työllistää tai edes elättää yrittäjää itseään on kysymysmerkki. Tässä tilanteessa tulisi panostaa yritysten elinkelpoisuuden varmistamiseen ja yrittäjyyden aseman vahvistamiseen.

Rakkikoira?

Yrittäjien ja yrittäjyyden arvostus on hyvin heikkoa. Yritykset ovat välttämätön paha, mutta niiden rooli verojen ja maksujen maksajina on tärkeä. Kielteinen ssenneilmapiiri sammuttaa halun yrittää eivätkä olemassa olevat yritykset ole kannattavia tai kasva ja kehity, vaan näivettyvät ja kuolevat pois markkinoilta. Useimmiten taantuma- ja lama-ajat kaatavat hyviä yrityksiä tuhansittain, jos taloudelliset puskurit eivät riitä kannattelemaan vaikeiden aikojen yli. Mikäli yrittäjyyttä ei arvosteta lainkaan, ovat ne yhteiskunnallisia lypsylehmiä niin kauan, kunnes ne ovat lypsetty teuraskuntoon.

EVA:n 2020 tutkimuksessa 76 prosenttia suomalaisista pitää yrityksiä tärkeänä yhteiskunnalle

”Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskunta”

Vain seitsemän prosenttia antoi kielteisen vastauksen. Yllättäen alemman koulutusasteen (8 %) sekä akateemisesti koulutetut (9 %) pitivät työttömien (11 %) ohella yrityksiä vähemmän tärkeinä yhteiskunnalle.

Yrittäjät itse (86 %) ja johtavissa asemissa työskentelevät (87 %) pitivät yrittäjyyttä yhteiskunnalle tärkeänä.

Ammattiliitoista STTK (62 %) ja SAK (63 %) pitivät yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnalle vähemmän tärkeänä kuin Akavalaiset (74 %).

Yllättävintä oli se, että SDP:n (58 %) ja Vasemmistoliiton (58 %) kannattajista yli puolet arvostavat yrittäjyyttä, mutta näitä puolueita kannattavissa oli myös eniten niitä, joiden mielestä yrittäjyys ei ole lainkaan tärkeää (14-16 %). Myös RKP:n (64 %) ja Vihreiden (69 %) joukoissa yrittäjyyden arvostus on heikompaa kuin oikeistopuolueiden keskimäärin.

Korkeinta yrittäjyyden arvostus on Kokoomuksen ja Keskustan (93 %), LiikeNytin (90 %), Perussuomalaisten (84 %) ja Kristillisdemokraattien (80 %) kannattajissa.

Alueiden välillä on myös eroja: mitä pohjoisemmaksi Suomea mennään, sitä suurempaa on yrittäjyyden arvostus (85 %) ja mitä etelämmäksi, sitä vähäisempää (73 %). Sama ilmiö koskee kaupunkien kokoa: mitä pienempi kaupunki (alle 8000 asukasta = 85-88 %), sitä tärkeämpänä yrittäjyys koetaan ja mitä suurempi kaupunki, sitä vähäisempi merkitys (yli 80 000 asukasta = 72 %).

”Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että ’vain hullu’ ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi”

Samassa tutkimuksessa 50 prosenttia vastaajista koki, ettei yrittäjyys Suomessa ole varteenotettava vaihtoehto palkkatyölle suurien riskien takia.

Eniten riskialttiina yrittäjyyttä pitivät Perussuomalaisten kannattajat (65 %) ja työttömät (67 %) sekä yllättäen LiikeNYTin (53 %), Kokoomuksen (52 %) ja Kristillisdemokraattien (51 %) kannattajat. Samojen mielestä yrittäjyys on Suomelle tärkeää.

”Yrittäjien vaurastuminen on vain hyvä asia, sillä samalla nousee muidenkin elintaso”

Yrittäjien vaurastumista piti tärkeänä 55 prosenttia vastaajista. Yli 65-vuotiaat pitivät sitä tärkeänä myös muulle yhteiskunnalle (64 %). Samaa mieltä olivat johtavassa asemassa olevat (72 %) ja yrittäjät itse (68 %) sekä ammattiliitoista Akavalaiset (62 %) sekä oikeistopuolueista Kokoomuksen (86 %), Keskustan (73 %), Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien (63 %) kannattajat.

Kielteisimmin tähän ajatukseen suhtautuivat Vasemmistoliiton (45 %), Vihreiden (30 %), SDP:n (29 %) ja RKP:n (26 %) kannattajat, SAK:n jäsenet (32 %), työttömät ja opiskelijat (25 %), eläkeläiset (25 %), akateemisesti koulutetut (25 %) ja naiset (26 %). Myös suurissa kaupungeissa asuu kielteisesti yrittäjien vaurastumiseen suhtautuvia (24-26 %).

”Suomalaisten yritysten menestys ja voitot hyödyttävät laajasti koko yhteiskuntaa”

Suurin yllätys asenteissa liittyi siihen, miten yritysten menestyksen ja voittojen ajateltiin hyödyttävän laajasti koko yhteiskuntaa, sillä vastaajista 74 prosenttia kannatti ajatusta ja valtaosa eri vastaajaryhmistä piti tätä tärkeänä.

Kielteisimmin voittojen yhteiskunnalliseen merkitykseen suhtautuivat alhaisen koulutustason omaavat (19 %), työttömät (21 %), SAK:n jäsenkunta (21 %), Vasemmistoliiton (29 %), LiikeNYT:n (21%) ja SDP:n (18 %) kannattajat. Muutoin yritysten voittojen hyödyllisyyteen kielteisesti suhtauduttiin tasaisesti noin 14 prosentin lukemilla.

Suomalaiselle yhteiskunnalle yritykset voisivat olla tuottavia tähtiä, mutta ovat asenteissa lypsylehmiä

Matriisimalliin sijoitettuna suomalaiset haluaisivat pitää yrityksiä ja yrittäjyyttä yhteiskuntaa hyödyttävinä Tähtinä (76 %), jos yrittäjyyteen suhtauduttaisin myönteisemmin.

Kysymysmerkkinä (50 %) voi pitää vastaajien suhtautumista yrittäjyyden riskeihin, koska puolet vastaajista suhtautui yrittäjyyteen arveluttavana vaihtoehtona palkkatyön sijaan.

Yrittäjien vaurastumista voi pitää ”rakkikoira-virkana” (55 %), sillä sille oli heikohko kannatus. Vain hieman yli puolet vastaajista katsoi, että yrittäjä saa vaurastua omalla työllään, sillä se hyödyttäisi samalla muidenkin elintasoa.

Sen sijaan kaikki vastaajat kannattivat ajatusta, että menestyvät yritykset ovat laajasti koko yhteiskunnalle hyväksi. Asenne kielii siitä, että yritykset ovat yhteiskunnalle hyödyllisiä lypsylehmiä (74 %).

***

Tutkimus on tehty Rinne-Marin-hallituksen ensimmäisen toimintavuoden aikana, kun hallitus joutui taistelemaan koronan leviämistä vastaan. Olisi mielenkiintoista tietää, miten tutkimuskysymyksiin vastattaisiin nyt, kun Orpon hallitus joutuu taistelemaan Suomen nopean velkaantumisen taittamiseksi taantuman ja globaalitalouden ongelmien keskellä.

Vaikka yrityksiä on rekisterissä 562 000 kappaletta, on Suomen ongelmana julkisiin menoihin nähden aivan liian vähäinen yrittäjien määrä (361 000/ 2021) ja yritysten pieni koko (yksinyrittäjä 230 000) sekä niiden heikko kasvu ja kyvyttömyys lisätä työllisyyttä. Yrityksissä työskentelee 1,94 miljoonaa suomalaista ja julkisella sektorilla 662 000 palkansaajaa (Tilastokeskus 2023). Yritysten rooli Suomen kansantaloudelle on merkittävä.

Lähde: EVA:n tutkimustulokset Yrittäjyyden arvostuksesta Suomessa 2020

Evan artikkeli: Suomalaiset arvostavat yrittäjyyttä – enemmistö näkee vaurastumisen myönteisesti