Mikro- ja yksinyrittäjät ry, eli tuttavallisemmin MYRY, perustettiin syksyllä 2022 ajamaan yksin- ja pienyrittäjien tarpeita. Yhdistyksen perustaja Liisa Hanén tulistui Marinin hallituksen YEL-uudistuksesta, joka on pienyrittäjien kannalta epäoikeudenmukaisimpia lakeja, mitä Suomessa on säädetty. Myös oripääläinen varatuomari ja taloushallinnon ammattilainen Heikki Mäkinen lähti heti mukaan yhdistyksen toimintaan.

Heikki Mäkinen on toiminut lakipalveluja tarjoavana yrittäjänä vuodesta 1986 ja on työskennellyt myös vaimonsa kirjanpitotoimistossa 2020 alkaen. Hän on kokenut 1990-luvun laman ja nähnyt yrittäjien ahdinkoa heidän taistellessaan jatkuvasti muuttuvan lainsäädännön kanssa, vaikka pitäisi voida tuottaa palveluja ja tuotteita asiakkaille, tehdä tulosta yritykselle, luoda leipää itselle ja mahdollisille työntekijöille sekä kasvattaa liiketoimintaa ja verotuloja kansantaloudelle.

Suomessa on määritelmästä riippuen noin 360-540 000 yritystä, joista 95 prosenttia on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä ja niistä 70 prosenttia on yksinyrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 yksinyrittäjiä oli Suomessa 230 000 eli 10 000 vähemmän kuin vuonna 2022.

– Nykyään yritystoimintaa harjoitetaan osa-aikaisesti, kevytyrittäjinä, freelancereina, yksin omalla toiminimellä tai osakeyhtiönä. Yrittäjyys on monipuolistunut, mutta nähdäänkö tätä valtavaa muutosta päättäjätasolla, Mäkinen kysyy.

MYRY:n ansiosta tapahtunut historiallisen iso muutos

Heikki Mäkinen kuului vajaan vuosikymmenen ajan Suomen Yrittäjien paikallis- ja aluejärjestöihin ja toimi niiden hallituksissa. Vuodesta 2003 hän halusi edistää yksinyritysten asioita alueellisessa yksinyrittäjien toimikunnassa, mutta laihoin tuloksin.

– EK ajaa suuryritysten asioita ja Suomen Yrittäjät tekee hyvää työtä pk-yritysten puolesta, mutta paikallistasolta ei oikein voi vaikuttaa keskusjärjestöön tai eduskuntaan. Siksi koin työni turhauttavaksi ja paikallistoiminnan enemmän sosiaaliseksi kahvitteluksi.

Vasta vasta MYRY:n toiminta on saanut aikaan vaikutusmahdollisuuksia päättäjiin, missä Liisa Hanén tekee suurimman työn. Mäkinen iloitsee vaikuttamistyön saavutuksista, sillä nyt myös MYRY:ltä pyydetään lausuntoja budjettiin tai lainvalmisteluun ja kutsutaan jäseneksi toimikuntiin.

– Juuri MYRY:n ansiosta Suomessa on tapahtunut historiallisen iso muutos: ensi kertaa myös pienyritykset pääsevät oikeasti vaikuttamaan asioihin. Nostamme esiin mikro- ja yksinyritysten tarpeita ja vaikutamme suoraan lainsäätäjiin. MYRY on perustettu juuri näitä yrityksiä ja tätä työtä varten.

Pienyritystoiminnan ymmärryksen lisäämiselle on päättäjä- ja virkamiestasolla suurin tarve. Esimerkiksi YEL-laki ja arvonlisäveron nosto lyhyellä aikavälillä kertovat päättäjien ymmärryksen puutteesta. Mäkinen ihmettelee, ettei talouden kokonaiskuvaa edelleenkään ymmärretä ja se on suurin syy, miksi muutosta yrittäjien asemaan tai toimintaedellytysten parantamiseen ei tapahdu.

– Päättäjät ovat nykyään ammattipoliitikkoja ja virkamiehet kouliintuneet vain omiin tehtäviinsä. Ei siellä ole tietoa, osaamista tai ymmärrystä pienyrittäjien arjesta. Sitten ihmetellään, jos yhtäkkiä jonkin lain voimaantulon seurauksena 10 000 yritystä lopettaa tai menee konkurssiin.

Muutaman viikon päästä julkaistaan kuluvan vuoden kolmannen vuosineljänneksen tilastot, joista Mäkinen jännittää, joko arvonlisäverokannan muutoksen vaikutus näkyy yritysten määrässä.

Maailma on muuttunut, mutta päätöksenteko jämähtänyt teolliseen aikakauteen

Juristina ja taloushallinnon ammattilaisena Heikki Mäkinen toimii MYRY:ssä lakineuvojana. Joka perjantai hän päivystää puhelimessa klo 9-13 ja vastaa jäsenyrittäjien mieltä vaivaaviin kysymyksiin.

– Suurin osa kysymyksistä liittyy verotukseen ja kirjanpitoon ja yritysten välisiin sopimuksiin, joissa monissa tapauksissa isot yritykset määräävät, miten pienten tulee sopia. Yllättäen kysytään paljon myös liiketilojen vuokrausasioista sekä huijaussoitoista, luettelee Mäkinen.

Nämäkin yrittäjien soitot kertovat maailman muuttumisesta ja siitä, ettei lainsäätäjä tunne pienyrittäjien arkea ja tarpeita.

Eniten Heikki Mäkistä harmittaa se, että päätöksenteko pyörii edelleen menneessä maailmassa ja tapahtuu suurteollisuuden ehdoilla. MYRY pyrkii muuttamaan nämä vanhentuneet ajattelutavat, joista seuraavat ovat Mäkisen mielestä tärkeimmät:

1. Lainsäätäjä ei ymmärrä pienyrittäjien arkea ja on siksi suurin ongelmien tuottaja

– Lait valmistellaan ministeriössä, joissa ei mietitä lain vaikuttavuutta yrittäjyyteen eikä ainakaan pienyrittäjien toimintaan, joten ongelmien tuottaminen alkaa jo tästä. Kun linjaukset on tehty, pyydetään lausuntoja vasta sen jälkeen eikä niillä ole enää muutosvaikutusta valmisteltuun lakiin, Mäkinen huokaa ja toteaa, että ruohonjuuritasolla nähdään vain, miten huonoja virkamiehiä ja vielä huonommat päättäjät ja päätökset meillä on.

– Meillä on lainsäädäntövika, koska valmisteluvaiheessa eivät yrittäjät ole mukana sanomassa, mikä menee pieleen. Lausuntoja pyydetään, mutta muutoksia ei enää tehdä, vaikka lain vaikutukset yritystoimintaan olisivat huonot.

2. Yrittäjiä kuullaan mutta ei kuunnella

– Lakien tulisi edistää yritystoiminnan mahdollisuuksia, sillä sieltähän valtio ja kunnat ammentavat verotulonsakin. Ongelma on siinä, ettei Suomessa ole yhtään yrittäjämyönteistä puoluetta, vaan ne näpertelevät omien agendojensa ja kannatuslukujensa kanssa.

– Lisäksi kansanedustajat kuuntelevat ammattiyhdistysliikettä ja elinkeinoelämää suuryritysten näkökulmasta, vaikka yrityksistä 95 prosenttia on pienyrityksiä eli enemmistö koko yrityskannasta. On selvää, että eri kokoisten yritysten tarpeet ovat erilaiset ja ne olisi voitava ottaa huomioon lainsäädännössä.

3. Maailmalla ja Suomessa on menossa valtava työelämän muutos

– Työelämän muutos on ollut käynnissä jo noin 20 vuotta, mutta päättäjätasolla tätä ei vieläkään nähdä tai ymmärretä. Meillä on yhä suurteollisuuskeskeistä ajattelua, vaikka juuri ne saneeraavat eniten väkeään ulos ja automatisoivat tuotantoaan tai siirtyvät edullisempien kustannusten maihin ja maanosiin, mistä suurtyöttömyys meilläkin johtuu.

– Meilläkin pienyrityksiä syntyy paljon ja niillä on uusia innovaatioita, ne kasvavat, työllistävät ja tuottavat palveluja aivan uudella tavalla. Mutta näkevätkö päättäjät, että suurteollisuuden aika on ohi ja uudenlainen pienyritysten maailmanvalloitus on alkanut?

– Kansallinen talous on yksi toimintakenttä ja kansainvälinen toiminta oma taloutta ylläpitävä kenttänsä. Tämä kaikki toteutuu ainoastaan yritystoiminnan avulla, mutta ensisijaisesti yksin- ja pienyritysten kautta. Näin maailma on muuttunut.

4. Politiikka Suomessa liian puoluekeskeistä eikä talouskasvua ole osattu luoda

– Meillä on perinteisesti vasemmisto-, oikeisto- tai sekahallituksia puolueista, jotka ennen vaaleja lupaavat kaikkea myös yrittäjille ja sanovat joo joo. Kun vaalit on ohi, ei enää välitetä muusta kuin omista agendoista ja eduista. Tällä tavalla on menetelty viimeiset 20 vuotta ja nyt maailma on ajanut Suomen ohi.

– Puoluepolitiikan seurauksena talous ei ole kasvanut, mutta velkaantuminen on lähtenyt käsistä ja verot ja erilaiset maksut vain nousevat. Vasta nyt on joissakin puolueissa havahduttu, ettei velkaantuminen voi enää jatkua. Seinä on tullut vastaan ja velanotto pakko pysäyttää.

– Samalla yrittäjien taloustilanne on muuttunut todella vaikeaksi ja konkurssien määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion ja kuntien verotulot vähenevät entisestään, kun konkurssien myötä työllisyys heikkenee. Onhan se aika Hölmölän hommaa, jos valtavilla verotuilla pönkitetään hiipuvaa suurteollisuutta ja valtion tuilla koetetaan synnyttää uutta suurteollisuutta, mutta lainsäädännöllä tapetaan pieniä yrityksiä, joissa ne himoitut innovaatiotkin useimmiten ovat.

– Tämä kertoo vain siitä, että meillä on ollut huonoja päättäjiä ja heillä huono ymmärrys yrittäjyydestä ja sen vaikutuksesta kokonaistalouteen. Sama koskee valtiontaloutta ja sen hoitoa, joka on riippuvainen yrittäjien määrästä ja yhteiskunnan luomasta toimintaympäristöstä, jossa uutta luovaa ja kannattavaa liiketoimintaa pitäisi voida harjoittaa.

5. Yrittäjien ahdinkoa lisää hurja byrokratia

– Jostain syystä Suomen pitää olla se EU:n ainoa valtio, jossa kallista byrokratiaa rakennetaan ahkerasti ja hankaloitetaan ihmisten normaalia asioiden hoitoa. Yrittäjien kohdalla sääntely ulottuu jo pankkiasioiden hoitamiseen, sillä tavallisen yritystilin avaaminen voi olla hankalaa, lainojen saamisesta puhumattakaan.

– Sitten luodaan yhteiskunnallekin kalliiksi tulevia rekistereitä, joihin pääsy on tehty hankalaksi ja maksut kalliita. Ja vaikka kaikki luvat ovat yrittäjällä kunnossa, viivästynyt pääsy rekisteriin estää yritystoiminnan aloittamisen. On myös ajoittain uusittavia lupia, lisenssejä ja kortteja, joita ilman et saa yritystoimintaasi harjoittaa.

– EU säätää asetuksia, jotka on vietävä lainsäädäntöön sellaisenaan ja sitten on direktiivejä, joita valtiot voivat soveltaa omaan lainsäädäntöönsä. Suomi vie nämäkin säädökset äärimmäisiin tulkintoihin tai ylikin, minkä takia byrokratia on Suomessa niin jyrkkää ja haittaa yritystoimintaa.

– Erinomainen esimerkki liittyy julkisiin hankintoihin, joihin pienyrittäjät eivät pääse mukaan, koska hankintasopimuksia varten pitää viranomaisille laatia sivujen mittaisia raportteja, joihin pienyrittäjän aika tai rahkeet eivät riitä. Näin hukataan jotakin aivan olennaista tällaiseen järjettömään ja kasvottomaan byrokratiaan, jotta voit tehdä oman kuntasi kanssa kauppaa.

6. Yrittäjien oikeusturva on yhteiskunnassamme heikko

– Yrittäjä on tässä yhteiskunnassa kaikkein heikoimmilla, sillä yrittäjän sosiaaliturva, eläketurva, toimeentuloturva ja jopa oikeudellinen turva ovat puutteelliset. Yrittäjä maksaa eniten yhteiskunnalle mutta saa siltä kaikkein vähiten.

– Esimerkiksi YEL-uudistus herätti Liisa Hanénin ja monet muut tähän epäoikeudenmukaisuuteen. Siitä MYRY syntyi ja päätti herättää päättäjät näkemään yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan heikkoudet.

– Eikä kehuttava aina ole yrittäjän asema tuomioistuimissakaan, jos lähtökohtaisesti vain työntekijä on aina oikeassa ja yrittäjä tuomitaan.

MYRY haluaa avata päättäjien ymmärrystä yrittäjyyteen ja vaikuttaa pienyrittäjiä koskevaan lainsäädäntöön

MYRY:n jäsenmäärä kasvaa vauhdilla. Jäseniä tulee mukaan joka päivä, mikä sekin kuvastaa ajan muutosta. Pienyrittäjät ovat nyt saaneet itselleen puolustajan, joka kuuntelee ja ymmärtää heitä.

Erityisen tyytyväinen Heikki Mäkinen on siihen, että nyt Suomessa on jo osittain havahduttu uuteen maailmaan, jossa tarvitaan paljon pienyrittäjiä ja heidän ideoitaan. Mutta päättäjien ja viranomaisten ymmärryksen lisäämisessä on MYRY:llä vielä paljon tehtävää.

Vaikuttamistyö on Mäkisen mielestä antoisaa ja palkitsevaa mutta työlästä ja vie paljon aikaa. Hänellä on varma keino saada aivot irti lausuntojen laatimisista ja työmurheista.

– Harrastan koirien kanssa tottelevaisuuskoulutusta eli TOKO-toimintaa. Minulla on kolme koiraa, joita käytämme vaimoni kanssa lenkillä lähiluonnossa. Koirien kanssa ajatukset irtoavat nopeasti työasioista, koska ne vaativat paljon huomiota ja keskittymistä vain niihin. Vähäisellä vapaa-ajalla saatan uppoutua kirjoittamaan kirjaa.

Heikki Mäkinen on kirjoittanut kaksi romaania ja tietokirjan huoneistojen haltuunottamisesta taloyhtiössä. Toinen koirakirja on juuri valmistumassa ja kolmas romaani hahmottumassa. Kirjat Mäkinen tuottaa oman kustantamonsa kautta ja valmistuttaa ne suomalaisten pienyritysten avulla. Tietenkin.

Artikkelikuva: Orilaw