Sana leviää yrityksiin kulovalkeana. Moni yrittäjä on hämmennyksissään, tuleeko taas uusia kustannuksia ja velvoitteita yrityksen muutoinkin kutistuvaan tuloslaskelmaan. Euroopan Unioni on ohjeistanut direktiivin, jonka seurauksena yrityksille syntyy uusia velvoitteita.

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) ja velvoite ESG-raportoinnista astui voimaan 1.5.2023 (ts. Ympäristöön, Sosiaalisuuteen ja Yrityksen hallintoon ja johtamiseen liittyvä vastuullisuus). Tavoite on yhtenäistää ja standardoida ne tiedot, joista yritykset velvoitetaan raportoimaan viranomaisille.

Tämä ei koske pk-yrityksiä, ainakaan vielä, vaan yli 250 henkilöä työllistäviä tai vähintään 40 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä.

On kuitenkin odotettavissa, että ESG ulottuu koskemaan tavalla tai toisella jokaista toimivaa yritystä. Joko se tapahtuu markkinoiden painostuksesta, yrityksen omasta halusta tai tilintarkastajien suosituksesta.

Jos suuryhtiö joutuu kertomaan oman toimintansa CO2-päästöt koko tuotteen elinkaaren vaiheilta, on varmaa, että helppoa tällaisten laskelmien teko ei tule olemaan pienemmille yrityksille, joiden ajalliset tai taloudelliset resurssit ovat taantuman uhatessa varsin olemattomat.

”ESG-markkinointi” tulee lisääntymään

Yrittäjä kertoi, että oman toimialan järjestö vaati osallistumaan webinaariin ESG-vastuullisuusraportoinnista. Hän oli pöyristynyt. Yrittäjä omistaa kaksi täysin eri toimialan yritystä, joissa kummassakin pelkkä päästöjen laskeminen on äärettömän hankalaa: toiseen vaikuttaa markkinatilanne, henkilöstön saanti, säät ja laitteet, joita välitysfirmoista vuokrataan ja toiseen vielä sekin, mitä palvelua asiakkaat haluavat milloinkin itselleen, mistä eri aineiden tai pelkkä vedenkäyttötarve riippuvat. Olkoonkin, että tavarantoimittajien vastuulla on toimittaa alihankkijoilleen tuotteidensa vastuullisuuslaskelmat, joiden käytöstä ostava yritys tekee omat päästölaskelmansa.

”Äärimmäisen vaikeaksi tämä yrittäminen menee”, yrittäjä parahti. ”Kahden eri toimialan yrityksistä ei tällaiseen piiperrykseen riitä aika tai sitten on parempi lopettaa, jos hankalaksi tehdään”, hän arvioi.

On selvää, että myös pk-yritysten kotisivuille alkaa ilmestyä ”vastuullisuusvälilehtiä”. Markkinoinnilla halutaan kertoa, kuinka itse toimitaan ympäristön, henkilökunnan, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta ESG-normit täyttyvät.

Monet pk-yritykset toteuttavat sosiaalista vastuullisuuttaan hyväntekeväisyyden avulla

Näin jouluna tulee uutiskirjeitä, joissa yritykset toivottavat jouluterveisensä kertomalla lahjoittaneensa rahaa sille ja sille järjestölle. Tämä on vastuullisuusmarkkinointia. Yritysjohdon on muistettava, että suora lahjoittaminen tulee tehdä positiivisesta tilinpäätöksestä. Tappiollisen yrityksen lahjoituksiin puuttuu sekä tilitarkastaja että verottaja.

Siksi esimerkiksi turkulaisen Auttamisestaarkea.fi -lahjoituspalvelun kautta lahjoittaminen mihin tahansa järjestöön eri kategorioissa tapahtuu asiakkaille tai yhteistyökumppaneille annettavien Lahjoitussetelien avulla, minkä verottaja tulkitsee markkinoinniksi. Myös kuluttajille palvelun käyttö mahdollistuu jo 2024 alkupuolella. Kaikki lahjoituskohteet ovat kotimaisia, joten kuluttaja tai yritys voi luottaa lahjoituksen perillemenoon.

Sosiaalisella vastuullisuudella on Suomessa alkavana vuonna entistäkin suurempi kysyntä, jos taantuviin talousennusteisin on luottaminen. Toivottavasti moni yritys tai kuluttaja kykenee omasta taloudestaan jotakin tarvitseville antamaan.

Velvoitevastuullisuudesta voi syntyä muutakin hyvää

Jos vastuullisuus toimintana laajennetaan jokaiseen yksilöön, voisi se tehdä hyvää omatunnolle ja asenteelle. Olisi hyvä, jos aloittaisimme hyväsydämisyytemme omista läheisistämme, ystävistämme, sukulaisistamme, työkavereistamme ja ulottaisimme kunnioittavan käyttäytymisemme kaikkiin kohtaamiimme ihmisiin aatteista tai ideologisista erimielisyyksistämme huolimatta.

Tarkoitan tällä sitä, että itseämme kontrolloivina ihmisinä meillä on valta ottaa vastuu omista tunteistamme, ajatuksistamme, asenteistamme ja käytöksestämme lähimmäisiä kohtaan. Vastuullinen ihminen kykenee korjaamaan huonot tapansa ja ikävät puheensa. Vastuullisen ihmisen asenteen tulisi olla yhteistyökykyinen ja ymmärtäväinen, joskus jopa lempeä. Vastuullinen ihminen korjaa roskansa, ei riko tai varasta toisen omaa eikä kiusaa muita.

Niinpä tullaan taas ihmisyyden alkulähteille, Mooseksen 10 käskyyn ja presidenttiehdokas Olli Rehnin podcast-haastattelussa mainitsemaan ohjenuoraansa Jeesuksen Vuorisaarnasta, jotka suomalaisille on opetettu peruskoulun uskontotunnilla tai viimeistään rippikoulussa. Jouluakin, tätä lahjojen antamisen suurinta juhlaa, vietetään Jeesus-lapsen syntymän muistoksi ja kristinuskon tähden.

Vuorisaarnan periaatteisiin pohjautuvat myös keskiaikaisen ritarilaitoksen hyvän käytöksen ohjeet. Jos me kaikki kykenisimme niitä noudattamaan, olisi maailma nykyistä parempi paikka elää ja luoda uutta.

Ritarien hyveisiin kuuluivat sivistyneisyys, siisteys, kohteliaisuus, kunniallisuus ja rehellisyys, ahkeruus ja kurinalaisuus, rohkeus ja uljaus, lojaalius ja nöyryys, varovaisuus, hurskaus ja oikeudenmukaisuus, anteliaisuus ja heikompien puolustaminen.

Ritarillinen käytös olisi todellista vastuullisuuden toteuttamista kaikkialla ja kaikessa eikä pelkästään markkinointia muutamasta direktiivihyveestä, mikä sekin on hyvä asia.

***

Hyvää Joulua Kaikille ja Hyväsydämisempää Vuotta 2024!

(Artikkelikuva: Pixabay/ a4mbs)