Juuri julkaistu kansainvälinen arvotutkimus paljastaa mielenkiintoisen käänteen vanhempien odotuksista lastensa kasvatuksessa. Pitkän aikavälin arvomuutosta on mitattu 11 lasten kasvatukseen liittyvän odotuksen avulla, joita ovat itsenäisyys, ahkera työnteko, päättäväisyys, mielikuvituksellisuus, epäitsekkyys, säästäväisyys, tottelevaisuus, usko Jumalaan, hyvät käytöstavat ja kunnioitus muita kohtaan, kärsivällisyys sekä vastuullisuus.

Tutkimusjulkaisussa lähtökohtana ovat brittivanhempien asenteet ja odotukset, joita verrataan kansainvälisiin tuloksiin. Mukana vertailussa oli 24 maata, joista 9 Euroopasta. Ruotsi ja Norja edustivat Pohjoismaita.

Brittivanhemmat haluavat nykyään kasvattaa lapsensa itsenäisiksi (53%), ahkeriksi työntekijöiksi (48%) päättäväisiksi (41%) ja mielikuvitusrikkaiksi (37%). Sen sijaan kaikkein vähiten he odottavat lapsiltaan uskoa Jumalaan (9%), tottelevaisuutta (12 %), säästäväisyyttä (19%) ja epäitsekkyyttä (43%). Muutos lasten kasvatustavoitteisiin viimeisen 30 vuoden aikana on ollut huomattava.

Sen sijaan brittivanhemmat pitävät edelleen hyvin tärkeinä lasten hyviä käytöstapoja (85%), kärsivällisyyttä ja toisten kunnioittamista (76%) sekä vastuuntuntoa (46%). Näiden arvojen kohdalla ei muutosta asenteissa ole vuosien 1990-2022 välillä juurikaan tapahtunut.

Suomalaisvanhempien asenteita ei tässä julkaisussa selvitetty. Pohjoismaita edustivat Ruotsi ja Norja, joihin voimme verrata alla olevia tuloksia ainakin osittain. Tutkimusjulkaisun pdf taulukoineen on avattavissa artikkelin lopussa.

Näin vanhemmat ajattelevat lastensa kasvatustavoitteista muissa maissa

EPÄITSEKKYYS

Tärkeimpänä tätä ominaisuutta lapsissa pidetään Ranskassa (45%), Britanniassa (43%), Australiassa (42%), Iranissa (41%) ja Kanadassa (40%). Vähiten tälle annetaan arvoa Etelä-Koreassa (4%), Espanjassa (5%) ja Saksassa (6%). Norjalaisvanhemmat odottavat lapsiltaan epäitsekkyyttä vahemmän (21%) kuin ruotsalaiset (36%). Epäitsekkyyden arvostuksen lasku on yleistä kaikissa länsimaissa. Saksassa sen arvostus kasvatuksen painopisteenä on ollut alhainen koko 30-vuotisen tutkimusjakson ajan.

MIELIKUVITUS

Tärkeimpänä tätä kykyä pitävät etelä-korealaiset (52%), ruotsalaiset (44%), norjalaiset (43 %) ja japanilaisvanhemmat (40%). Vähiten egyptiläiset (6%) ja indonesialaiset vanhemmat (7%).

HYVÄT KÄYTÖSTAVAT

Suurimmat odotukset lastensa hyville käytöstavoille on egyptiläisvanhemmilla (96%). Myös Nigeriassa (89%) ja Marokossa (88%) lasten hyvää käytöstä arvostetaan. Yhdysvallat (52%), Kanada (54%), Iran (56% ja Venäjä (58%) edustavat vähiten käytöstapoja arvostavia kasvatuskulttuureja. Hyvien käytöstapojen arvostuksen lasku on ollut suurinta Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

VASTUUNTUNTO

Lasten vastuullisuuteen kasvattamista kannatetaan eniten Etelä-Koreassa (88%), Norjassa ja Ruotsissa (83%). Vähiten vastuullisuuden merkitystä kannattavat nigerialaiset (40%) ja brittivanhemmat (46%). Kasvatuskulttuurissa vastuuntuntoisuuden merkitys on laskenut eniten Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa.

TOTTELEVAISUUS

Nigerialaisvanhemmille on tärkeää, että lapset ovat tottelevaisia (58%). Samoin ajattelevat meksikolaiset (575) ja egyptiläiset vanhemmat (56%). Vähiten tottelevaisuutta lapsilta vaaditaan Japanissa (3%), Etelä-Koreassa (5%) ja Kiinassa (6%). Tottelevaisuuden arvostus kasvatuksessa on romahtanut jyrkästi USA:ssa, Australiassa ja Kanadassa. Yllätys oli se, että tottelevaisuuden merkitys kasvatuksellisena arvona on romahtanut kaikissa tutkituissa ikäluokissa.

SÄÄSTÄVÄISYYS

Tarkimpia rahan ja tavaroiden säästäjiä ovat venäläisvanhemmat, jotka odottavat lapsiltaan samaa (48%). Myös Etelä-Koreassa (45%), Japanissa (44%) ja Kiinassa (40%) säästäväisyys on kasvatuksessa tärkeää. Vähiten tälle arvoa antavat norjalaiset (11%) ja nigerialaiset vanhemmat (14%).

USKO JUMALAAN

Ehdottoman tärkeänä uskonnollista kasvatusta pidetään Egyptissä (82%), Indonesiassa (75%), Nigeriassa (73%) ja Marokossa (67%). Kaikkein vähiten uskolla on merkitystä lasten kasvatukseen Kiinassa (1%), Japanissa (4%), Ruotsissa (5%) ja Norjassa (6%).

ITSENÄISYYS

Yllättäen Norjassa (85%), Kiinassa (79%), Saksassa (70%) ja Ruotsissa (66%) vanhemmat panostavat lastensa itsenäistymiseen. Sen sijaan egyptiläiset (14%), brasilialaiset (27%) ja puolalaiset (28%) vanhemmat eivät edellytä tätä lapsiltaan. Varsinkin X- ja Z-sukupolvien vanhemmat antavat lastensa itsenäisyydelle arvoa.

KÄRSIVÄLLISYYS JA TOISTEN KUNNIOITTAMINEN

Tämäkin on yllättä tulos, sillä varsinkin ruotsalais- (93%), norjalais- (90%) ja ranskalaisvanhemmat (84%) odottavat lapsiltaan näitä ominaisuuksia eniten, mutta Iranissa (40%), Indonesiassa (45%) ja Kreikassa (46%) vähiten. Tämän arvon nostivat korkealle erityisesti Z-sukupolven vanhemmat.

PÄÄTTÄVÄISYYS JA PERIKSIANTAMATTOMUUS

Japanilaisvanhempien lapsille sisukkuuden oppiminen on tärkeintä (63%). Myös iranilais- (57%) ja kreikkalaisvanhempien (53%) mielestä tämä on tärkeää. Vähiten sisukkuudelle annetaan arvoa egyptiläis- (11%), filippiiniläis- (18%) ja kiinalaislasten (21%) kasvatuksessa. Ruotsissa (41%) ja Norjassa (27%) sisukkuuden kasvatus on maltillisempaa.

AHKERA TYÖNTEKO

Yllättäen Puolassa vanhemmat haluat kasvattaa lapsensa kovaan työntekoon (81%). Samoin Venäjällä (76%), Kreikassa ja Nigeriassa (74%). Vielä yllättävämpää on se, että ruotsalais- (8%) ja norjalaisvanhemmille (19%) tällä kyvyllä ei ole merkitystä lasten kasvatuksessa.

Lapsenteko yhteiskunnallisena vastuunkantona

Syntyvyyden lasku on ollut jyrkkää kaikkialla kehittyneissä maissa. Korkeinta syntyvyys on Nigeriassa, missä nainen saa keskimäärin 5,24 lasta. Heikointa syntyvyys on Ruotsissa, missä nainen synnyttää keskimäärin 1,67 lasta.

Silti Filippiineillä (82%), Nigeriassa (76%), Indonesiassa (75%) ja Kiinassa (74%) ajatellaan, että on yhteiskunnan kannalta hyvin tärkeää synnyttää lapsia. Vähiten tähän uskotaan Ruotsissa (8%), USA:ssa (10%), Britanniassa ja Kanadassa (11%).

Lasten kurittamiseen lyömällä uskotaan eniten Nigeriassa (38%) ja Marokossa (22%), mutta esimerkiksi Kreikassa sitä ei kannateta lainkaan ja Japanissakin (1%) sallisi sen vain oikeutetusti.

Omista vanhemmista huolehtiminen

Myös asenteet omista iäkkäistä vanhemmista huolehtimiseen jakaa maita. Kun kiinalaiset ja egyptiläiset (98%), nigerialaiset (94%) ja indonesialaiset (91%) pitävät tätä hyvin tärkeänä, vastaavasti japanilaiset (26%), ruotsalaiset (30%) tai britit ja norjalaisetkaan (31%) eivät halua huolehtia vanhemmistaan näiden ikääntyessä.

Kuitenkin monissa maissa halutaan tuottaa iloa ja ylpeyden aiheita omille vanhemmilleen. Näin ajatellaan Egyptissä ja Indonesiassa (99%), Nigeriassa (98%) ja Filippiineillä ja Iranissa (97%). Pohjoismaissa vain hieman yli puolet vastaajista ajattelee samoin: Norjassa (53%) Ruotsissa sekä Espanjassa (57%).

Avaa tutkimuksen pdf tästä. (Englanniksi)

***

Uusin data (syyskuu 2023) perustuu tutkimukseen, jossa satunnaisotannalla haastateltiin 3056 henkilöä Iso-Britanniassa. Vastaajat edustivat ennen vuotta 1944 syntyneistä Z-sukupolvea (1996 jälkeen syntyneet) edustaviin vanhempiin saakka. Tuloksia on verrattu World Values Surveysta poimittuun 24 valtioon, jotka edustavat eri maanosia. WVS on kansainvälinen ja vuonna 1981 perustettu tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on tutkia ihmisten sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, uskonnollisia ja kulttuurisia arvoja sekä niiden muutoksia maailmanlaajuisesti.