Kysy ChatGPT:ltä, jos jokin asia vaivaa mieltäsi

ChatGPT on noussut otsikoihin pikavauhtia. Opiskelijat kyselevät tältä tekoälyltä tenttivastauksia, työnhakijat pyytävät siltä tehokkaita työhakemuksia, muutoin uteliaat kyselevät kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tekoäly on nykyajan oraakkeli, jonka uumenissa lienee koko ihmisälyn tuottama informaatio. Voit kysyä asioita suomeksi tai muilla kielillä, mutta ennustaa se ei osaa.

Oletetaan, että uusi hallituksemme haluaa karkkeja ja herkkuja ahmiville kansalaisille ”terveysveron”, joka koskisi kaikkea sokeri- ja suolapitoista. Teollisuus haluaa korvata kalliiksi käyvän sokerin ja suolan korvaavilla aineilla, jotka ovat synteettisiä eivätkä niin terveellisiä. Joten kysytään tekoälyltä, mitä ovat haitallisimmat keinomakeutusaineet tai suolan korvikkeet.

Haitallisimmat makeutusaineet
ChatGPT vastasi kysymykseen haitallisimmista keinomakeutusaineista.

ChatGPT:n mukaan viisi haitallisinta keinomakeutusainetta ovat:

  1. Fruktoosipitoinen maissisiirappi, joka liitetään liikalihavuuteen, 2-tyypin dibatekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.
  2. Aspartaami, joka liitetään syöpään, neurologisiin häiriöihin ja muihin terveysongelmiin.
  3. Sukraloosi, diettituotteiden kaloriton makeutusaine, joka liitetään aineenvaihduntahäiriöihin ja suolistobakteerien epäterveelliseen tasapainoon.
  4. Asesulfaami-Kalium (Asesulfaami-K, Ace-K), myös kaloriton makeuttaja, joka liitetään insuliinin erityshäiriöihin, painonnousuun ja muihin terveysongelmiin.
  5. Sakariini, kaloriton makeuttaja, joka liitetään rakkosyöpään, mutta on terveysviranomaisten hyväksymä.

Eli terveysvero sokerille johtaisi ojasta allikkoon, moniin vieläkin vakavampiin terveyhaittoihin, sillä ruoko- tai juuressokerilla ei edellä kerrottuja haittoja ole, ainoastaan liiat kalorit, joita ei kuluteta pois. Pitäisikö mielummin keksiä jokin veroporkkana, mikä innostaisi ihmiset liikkumaan enemmän ja syömään enemmän hitaita hiilihydraatteja (kuitupitoiset, kuten kokojyvävilja, marjat, hedelmät yms.) ja vähemmän nopeita hiilihydraatteja (suorat sokerit)?

Toinen terveyteemme liittyvä kysymys koskee suolaa. Paljonko sitä tarvitaan eri ikäisenä ja miksi:

Suolan tarve eri ikäisillä ChatGPTn mukaan.
Viisi grammaa suolaa vastaa noin 1 teelusikallista päivässä. Ruokasuola koostuu natriumista (40%) ja kloridista (60%). Elimistömme ja aineenvaihduntamme tarvitsee siis natriumia (= sodium engl.).

Tekoöly tarjoaa virallisia suosituksia: 1-3-vuotiaille 1 grammaa suolaa, 4-8-vuotiaille 3-4 grammaa ja 9-13-vuotiaille 5-6 grammaa, kun aikuisille maksimissaan 5 grammaa. Huomaa, että suolan määrä tarkoittaa kokonaissaantimäärää, suluissa on tarvittavan natriumin osuus suolasta.

Natriumia saa luonnostaan myös monista kasviksista, sillä sitä hieman esimerkiksi sellerissä, punajuurissa ja maitotuotteissa, mutta omenoissa, parsassa, banaaneissa tai mustikoissa sitä ei ole lainkaan.

Jos vähennät suolan saantia liiaksi, saatat saada liian vähän elimistölle tärkeää natriumia, jota suolassa on siis vain 40 prosenttia kokonaispainosta. Samalla vähenee jodin saanti, mikä sekin on välttämätön hivenaine muun muassa kilpirauhasen ja hermoston toiminnalle.

Natriumia elimistömme tarvitsee näihin toimintoihin:

Natrium on välttämätön mineraali elimistömme terveydelle.

ChatGPTn mukaan natriumia tarvitaan elimistön nestetasapainon säätelyyn, hermoimpulssien siirtoon, se ohjaa myös lihasten supistumista. Natrium säätelee verenpainetta ja useiden sisäelimien normaalia toimintaa, kuten sydäntä, munuaisia ja aivoja.

Natriumin kohtuukäyttöä suositellaan, koska liikasaanti aiheuttaa turvotusta, nestekertymiä ja munuaisten toimintahäiriöitä, jotka nostavat verenpainetta ja sitä kautta sydämen toimintahäiriöitä.

Liian vähäinen natriumin saanti on sekin hyvin haitallista, sillä puute aiheuttaa muun muassa elimistön kuivumista, munuaisten vajaatoimintaa, lihasheikkoutta, suonenvetoja, sydämen toimintahäriöitä, aivotoimintojen häiriöitä (tajunnan heikkous, huimaus, aivohermojen surkastuminen, dementiaa…), sydämen toimintahäiriöitä ja aineenvaihdunnan heikkenemistä. Moni juo paljon vettä ja muita nesteitä, jotka vievät natriumia kehosta ulos. Natrium on myös omalta osaltaan hillitsemässä haitallisten bakteerien toimintaa niin elimistössä kuin vaikkapa kalan ja lihan suolauksessa.

Esimerkiksi geriatrisissa tutkimuksissa (Sirkka-Liisa Kivelä, emeritaprofessori lue sivulla olevan linkin kautta vaalilehden artikkeli s. 6) on havaittu, että ikääntyneiden natriumin saanti on liian vähäistä, eli ikääntyvät tarvitsevat enemmän luonnonsuolaa aineenvaihduntansa ja elintoimintojensa ylläpitoon kuin virallisesti suositellaan.

Virallisessa tiedottamisessa varoitellaan suolan liikasaannista. Suola ei ole sama asia kuin natrium, vaan suola sisältää natriumia edellä kerrotun mukaan vain 40 prosenttia. Suurin osa kaupan elintarvikkeiden sisältämästä suolasta on teollista suolan korviketta, eikä ole jodioitua merisuolaa tai muuta luonnonsuolaa, jota ihminen tarvitsisi pysyäkseen terveenä.

ChatGPT antaa listan suolan korvikkeista teollisessa ruuanvalmistuksessa.

Nämä aineet korvaavat suolan teollisessa ruuanvalmistuksessa:

  1. Kaliumkloridi: Yleisin suolan korvike prosessoidun ruuan valmistuksessa, joka maistuu suolalle, mutta ei ole sitä.
  2. Kalsiumkloridi: Käytetään suolan korvikkeena antamaan teolliselle hedelmä- ja vihannesruualle kiinteyttä ja makua sekä pidentämään hyllyaikaa liikkeissä.
  3. Magnesiumkloridi: Käytetään suolan korvikkeena juustojen valmistuksessa.
  4. Monoammoniumglutamaatti: Prosessoidun ruuanvalmistuksen komponentti, jolla lisätään makua muun muassa noodeleihin, pakasteruokiin ja purkkikeittoihin.
  5. Hiivauute: Suolan korvikkeita monissa ruuissa, kuten keitot, kastikkeet ja napostelutuotteet.
  6. Soijakastike: Yleinen suolan korvike aasialaisessa keittiössä monin tavoin käytettynä.

Terveysvero suolalle olisi sekin haitaksi terveydellemme. Todennäköisimmin natriumpitoiset terveyssuolat katoaisivat markkinoilta ja saisimme tilalle keinotekoista suolan kaltaista korviketta, jossa yhteistä on vain maku – sekin sinne päin.

Lue suolan teollisesta prosessoinnista lisää tästä.

Kysele ChatGPT:ltä suomeksi

Vaikka olen kysellyt kysymyksiäni tekoälyltä englanniksi, voit aivan hyvin kysyä asioita suomeksi. Tein muutamia kysymyksiä testatakseni suomenkielisiä vastauksia. Tässä yksi laaja kysymys menestymisen periaatteista (liittyi lukemaani Kyösti Kakkosen elämäkertaan):

Menestyminen on termi, jolla on monia eri päämääriä. Mikä tahansa päämäärä onkaan, tarvitaan edellä kuvattuja ominaisuuksia.

Tästä pääset kyselemään tekoälyltä itse. Klikkaa vihreää nappia Open Chat ja ala kysellä. Päiväkohtainen kysymysten määrä on rajattu kymmeneen.

Niin, kysyin tältä oraakkelilta huvikseni, milloin alkaa seuraava lama. Oraakkeli tuuttasi erroria. : )) Pariin muuhunkin kysymykseen tulevaisuudesta se vastasi, ettei ole ennustaja.