Nykyään puhutaan monikulttuurisesta yhteiskunnasta, missä kaikki kukat saavat kukoistaa. Kulttuuri on jatkuvasti muotoutuva ilmiö, johon vaikuttavat monet seikat. Myös suomalaisuus ja kansallinen kulttuurimme muuttuvat. Elämämme 10-15 vuoden kuluttua voi olla aivan erilaista. Lue miksi.

Kulttuurilla tarkoitetaan sivistystä. Käytännössä se edustaa joko yhteisön tai yhteiskunnan henkisiä ja aineellisia saavutuksia. Latinan kielen termi ”cultura” tarkoittaa viljelyä, viljelemistä. Siksi kulttuuri edustaa toimintatapoja, sääntöjä, normeja, lakeja, taidetta, tiedettä ja muita kädenjälkiä, joita ihminen on viljellyt kaikkialle yhteiskuntaamme. (Ks. Opetushallitus/ Oppimateriaali)

Koska kulttuuri on sivistystä, on se samalla tiedollista sivistystä tietyssä yhteisössä. Tieto taas jaellaan kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla, harrasteissa ja kirjallisten sekä audiovisuaalisten tuotosten kautta.

Yhteiskuntamme rakentuu poliittisten päätösten seurauksena, mikä tieto jaellaan ihmisille muun muassa erilaisten tiedostusvälineiden kautta. Kulttuurisen sivistyksen yhtenä tarkoituksena on luoda yhtenäinen ja turvallinen yhteisö, jossa ihmisillä on vapaus toteuttaa itseään eri tavoin. Siksi erityisesti henkisyys – henkinen ilmapiiri on kulttuurin luomiselle ja tuottamiselle sekä syy että seuraus. Uskonnot, tieteet ja taiteet ovat olleet luomassa sivistystä ihmiskuntaan.

Kulttuurin muutoksia tapahtuu myös perheissä, joissa elämänkäänteitä tapahtuu syntymästä kuolemaan saakka. Avioero tai muu mullistus pakottaa perheitä ja yksilöitä omien toimintatapojensa ja elämäntyylinsä uudistamiseen.

Kulttuurit sekoittuvat

Matkustellessaan ihmiset tunnistavat kohdemaan kulttuurisia piirteitä helposti. Myös maahanmuutto tuo ihmisten mukana uusia ajatuksia, tietoja ja toimintatapoja.

Turvallisuuteen ja yhtenäiskulttuuriin tottuneet kansalaiset saattavat vierastaa kaikkea uutta ja outoa. Heillä ei ole vieraista kulttuureista tietoa eli sivistystä. Siksi vieraus ahdistaa ja pelottaa.

Sama koskee työyhteisöjä, joissa on aikojen myötä syntynyt niille ominainen toimintakulttuuri eli yrityskulttuuri. Yrityksessä toiminnasta määräävät johtajat ja esimiehet, joiden omat asenteet, tietotaito ja kyvyt ratkaisevat, miten viedä työntekijöitä ja koko yritystä muuttuvassa markkinassa eteenpäin.

Kun toimintakulttuuri on vakiintunut, on siihen vaikea lisätä uusia elementtejä ilman, että syntyy nurinaa ja kapinaa. Uusi omistaja, esimies, työntekijä tai koko toimintakultuuriin sisäänajettava muutos nostaa karvat ja kynnet pystyyn, jos asia tuodaan valmistelematta, yllätyksenä, ilman perusteluja tai hyötyjä koko henkilökunnan omaksuttavaksi.

On sanottu, että ”suomalainen kulttuuri tulee katoamaan”

Suomi on pieni maa ja kansa vähälukuinen. Monikulttuurisessa maassa kulttuurit sekoittuvat ja saavat uudenlaisia piirteitä. Yksi suuri kulttuurinen muutos on tapahtunut Euroopan Unioniin ja Euroon liittymisen seurauksena. Vapaa kaupankäynti ja matkustelu ovat lisänneet ihmisten yleistä sivistystä muusta Euroopasta ja maailmasta.

Toinen suuri kulttuurinen muutos tapahtuu parasta aikaa. Kouluissamme kulttuurista rikkautta tuo maahanmuuttaneiden jälkikasvu, joka puhuu kodeissaan omaa kansallista kieltään, harjoittaa omaa uskontoaan ja muita tapojaan, kuten kantasuomalaiset omiaan. Vieraista maista saapuneet pakolaiset, opiskelijat ja työntekijät muokkaavat väistämättä elämäntapaamme ja ajatteluamme. Mukaudumme muuttuvaan kulttuuriin.

Kolmas kulttuurista muutosta edistävä on politiikka. Kulloinkin vallassa olevat puolueet ja poliitikot saavat aikaan muutoksia koko yhteiskunnassa säästämällä lakeja ja ratifioimalla EU:n asetuksia, joilla voi olla seurauksia jopa perustuslaillisiin oikeuksiimme, kuten mielipiteen-, uskon- tai sananvapauteen, jokamiehen oikeuksiin, yksityiseen omistusoikeuteen, itsemääräämisoikeuteen, terveyteen ja vastaaviin.

Odotettavissa olevia muutoksia yhteiskunnassamme

Kulttuurinen muutos on jo käynnissä maassamme ja siihen vaikuttavat monet eri syyt: (Listan tiedot saatu luotettavasta lähteestä.)

• Palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Osa kansalaisista syrjäytyy sen seurauksena.
• Ympäristölait tulevat rajoittamaan metsien omistusta, käyttöä ja myymistä.
• Mediamaailma muuttuu, sillä printtilehtien painaminen loppuu, koska hakkuukieltojen seurauksena sellun tuotanto vähenee ja painamisen ja jakelun hinnat kohoavat lehdille ja tilaajille sietämättömiksi. Verkkoviestintä lisääntyy entisestään.
• Toimittajakunnan ideologiset pyrkimykset muokkaavat poliittista maaperää, mikä on merkittävin syy kansalaisten poliittisen ajattelun muuttumiseen. Uutisointi on entistä enemmän sensaatiohakuista ja propagandistista, perinteiset arvot jyrätään ja mielipiteiden sensuuri yleistyy.

• Poliittinen käänne vasemmalle on jo tapahtunut. Kansa on vaaleissa valinnut ideologisen muutoksen, minkä myötä ei luovuta saaduista etuuksista, vaan julkisten palvelujen määrää ja kustannuksia lisätään edelleen.
• Julkisten menojen ja byrokratian kasvaessa valtion velkaantuminen vain pahenee, mikä rapauttaa elintasomme.
• Aluehallintomalli siirsi valtaa kunnilta valtiolle, mutta ylisuuren hallinnon ja mittavien kulujen myötä hallitus tulee säätämään uuden alueveron kansalaisten maksettavaksi ja edelleen paisuvan aluehallinnon rahoittamiseksi.
• Kunnat tulevat nostamaan kuntaveroja palvelujensa tuottamiseksi.
• Valtion ylivelkaantuminen johtaa siihen, että palkkojen verotus, yritysverotus, omistusten verotus, arvonlisäverot ja uudet ”haittaverot” nostavat kansalaisten verokuorman liialliseksi.
• Kiinteistöverojen nousun myötä kiinteistöjen omistaminen tulee kalliiksi. Myös energialait edellyttävät omistajilta mittavia korjauksia kasvavine kustannuksineen.

• Viljelijöiden ja karjankasvattajien ahdinko kasvaa, koska tuotantokustannukset nousevat ja ilmasto on oikullinen, satonäkymät heikkenevät vuosi vuodelta. Maataloustuotanto tulee kannattamattomaksi ja joudumme tuomaan ulkoa kallista ruokaa ihmisille. Ilmastonmuutos vähentää ruuantuotantoa myös muualla maailmassa eikä Ukraina ole enää maailman vilja-aitta Venäjän tuhotessa maan ja maaperän kokonaan.
• Yritysten määrä vähenee rajusti ikääntyneiden yrittäjien siirtyessä pois tuottavasta työstä eikä uusia yrityksiä synny riittävästi työllistämään ihmisiä. Toinen syy yritysten lopettamisiin ovat hallituksen määräämät suuret verot ja markkinoiden muutos, maailmantalous hiipuu finanssikriisin uhatessa ja aktivoituessa. Vientimme vähenee.

• Energista tulee kallista. Liikkumisesta tulee kallista. Ruuasta tulee kallista. Elämästä tulee todella kallista harjoitetun politiikan takia.
• Koska yrityksille ja kansalaisille sälytetään paljon erilaisia uusia kustannuksia ja veroja ja lainojen korot nousevat edelleen, seuraa taloudellinen ahdinko ja pakkomyyntejä. Ihmiset menettävät omaisuuttaan. Tuella elävien määrä kasvaa rajusti.
• Kansa köyhtyy, sillä yritysten ja niiden työllisten määrä vähenevät, joten samalla vähenevät myös valtion verotulot eikä palvelujen ylläpitoon saada enää velkarahaa. Luotto kansakuntamme velanmaksukykyyn loppuu.
• Valtio velkaantuu yhä rajummin ja olemme pian tilanteessa, missä Kelan maksamiin korvauksiin tai eläkkeisiin ei enää löydy rahaa.
• Alkaa julkisten palvelujen ja erilaisten tukien alasajo. Terveydenhuoltoverkosto supistuu, hoitoon pääsy vaikeutuu entisestään. Eläkkeitä ja yleisiä tukia rukataan alemmaksi. Suomi ei enää itsenäisesti päätä taloudestaan.
• Rikollisuus lisäntyy kansan köyhtyessä.

• Suurin syy kansakuntamme kielteiseen kehitykseen on harjoitettu kotikutoinen epäviisas talouspolitiikka, sitten EU-politiikka ja kolmanneksi Ukrainan sota ja pakolaistulva, jotka aiheuttavat monenlaisia kestämättömiä kustannuksia yhteiskunnalle ja kansalaisille.
• Monikulttuurinen väestömme tarvitsee monikulttuurisia palveluja ja eri kansallisuudet vaativat itselleen erilaisia etuoikeuksia saadakseen toteuttaa omia kulttuurisia tapojaan. Tämä rapauttaa kansallista yhtenäisyyttä ja herättää monenlaisia ristiriitoja läpi yhteiskunnan.

• Vastuullinen talouspolitiikka edellyttäisi virkamieshallintoa poliittisten puolueiden sijaan.
• Vaikka valtiontaloutta hoidettaisiin vastuullisesti ja sopeuttaminen onnistuisi, veisi talouden tasapainoon pääsy vähintään 10 vuotta.
• On mahdollista, että myös EU rapautuu finanssikriisin ja geopoliittisten muutosten seurauksena.
• On mahdollista, että EU hajoaa ylivelkaantuneiden maiden kyvyttömyyteen huolehtia taloudestaan, jolloin isot EU-maat muuttuvat itsekkäiksi suojellakseen omaa talouttaan.

Kun edellä olevan listan jälkeen miettii, minkälaista elämää maassamme elämme noin 10-15 vuoden kuluttua, on mahdollista, että suomalainen kulttuurimme on muuttunut ja jopa kokonaan kadonnut.