Sosiaalisessa mediassa keskustellaan Suomen taloudesta paljon enemmän kuin mediassa, mikä on hämmästyttävää. Maamme talous on rapakunnossa ja lakot pahentavat tilannetta. Maailmallakin on tiedossa ikäviä muutoksia, jotka vaikuttavat kuluttajahintojen ja korkojen nousuun.

Suomalaiset ovat Pohjoismaiden köyhimpiä. Ruotsalaisten ja tanskalaisten varallisuus on kaksinkertainen suomalaisiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, ettei Suomella ole ollut minkäänlaista talouskasvua 20 vuoteen. Ilman talouskasvua eivät palkat ja varallisuus voi nousta.

Suomalaisista kotitalouksista 83 prosentilla on käytettävissään enintään 500 euroa taloudellista turvaa, jos jotakin yllättävää sattuu. Käytännössä rahalliset puskurit ovat kansalla nollassa. Yleinen sääntö on, että puskurin pitäisi vastata noin kolmen kuukauden nettotuloa, mutta kuuden kuukauden puskuri olisi turvallisin. Tähän eivät suomalaistaloudet yllä. Elämme kädestä suuhun -elämää.

Kotitalouksien käytettävissä olevat varat ovat palkankorotuksista huolimatta jääneet polkemaan paikoilleen. Samalla Venäjän hyökkäyssota on luonut erilaisia hintapaineita markkinoille. Niinpä kuluttajahintaidenksi nousee jyrkästi yläviistoon. Hintojen nousuun vaikuttavat myös energian, polttoaineiden, elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hintojen nousut maailmanmarkkinoilla.

Euroopan Keskuspankki on joutunut hillitsemään hintojen nousua korkojen nostolla. Tämä tietää velkaa ottaneille lisää maksettavaa. Suosittelen esimerkiksi Laskurini.fi-korkolaskuria oman lainaerän suuruuden laskemiseen, mikäli korot nousevat loppuvuoden aikana 5-6 prosenttiin, mikä alkaa vaikuttaa todennäköiseltä.

Yksityisen ja julkisen sektorin palkkojen kehitys on eriytynyt. Julkisen sektorin ennätyssuuret palkkojen korotukset maksetaan yksityisen sektorin tuottavuudesta. Eli julkisen sektorin palvelut ja työpaikat kustannetaan jokaisen yrityksen ja sen työntekijöiden tuottamilla verotuloilla. Julkinen sektori kuluttaa sen rahamäärän, minkä yksityinen tuottaa.

Tavallisen veroja maksavan palkansaajan kukkarolle on kestämätöntä, että julkisen sektorin työpaikat ovat jatkuvasti lisääntyneet, mutta yksinyrittäjien ja työllistävien yritysten, eli verontuottajien määrä on rajusti vähentynyt.

Julkisella sektorilla työskentelee verovaroilla lähes 700 000 henkilöä. Verontuottajia eli yrittäjiä on enää noin 300 000 henkilöä. Tämä yhtälö on kestämätön kansantaloudelle. Julkista sektoria elätetään velaksi.

Nyt käynnissä olevilla poliittisilla lakoilla vastustetaan välttämättömiä uudistuksia työmarkkinoilla. Nämä uudistukset tehtiin jo lähes 20 vuotta sitten Ruotsissa, missä talouskasvu on ollut jatkuvaa ja kansa vaurastunut. Ammattiliittojen poliittiset lakot kohdistuvat hallituksen sijaan yrityksiin ja heikentävät ainoastaan yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) laskelmien mukaan 10 vuodessa (2012-2022) Suomessa menetettiin lakkojen takia 1 987 689 työpäivää, kun Ruotsissa vain 73 705 työpäivää.

Tällä hetkellä konkurssiin ajautuu noin 100 yritystä joka viikko. Jokainen lopettanut yritys heikentää Suomen bruttokansantuotetta ja valtion verotuloja, joilla ylläpidetään paitsi työllisyyttä, myös julkisia palveluja.

Pelkästään vuonna 2023 konkurssien takia työttömäksi jäi 12 433 palkansaajaa. Alla olevasta kuvasta puuttuvat lomautetut. Työttömyystuet (ansiosidonnonainen 95 ja työmarkkinatuki 100-prosenttisesti) maksetaan valtion Työttömyysvakuutusrahastosta ja Kela vain siirtää tuet työttömille. Jokainen uusi työtön lisää valtion velkaa, sillä Suomella ei ole enää omia varoja riittävästi palvelujen maksuun.

Kun yritykset joutuvat laittamaan oviaan säppiin viennin ja tuonnin tahallisen tyrehdyttämisen takia, heikkenevät myös valtion verotuotot. Mikäli lakkoilun lopputulema tarkoittaa työpaikkojen menettämistä ja yritysten siirtymistä ulkomaille, on edessämme syvä lama, josta emme ehkä enää ikinä nouse. Terve talous toisi myös sotilaallista turvaa, jota ylläpidämme nyt velaksi.

Suomen valtionvelka raksuttaa jo 160 miljardin euron nurkilla. Se on ylittänyt EU:n asettaman 60 prosentin rajan suhteessa Bruttokansantuotteeseen. Tästä syystä Suomi on saanut sopeutussuosituksia (leikkaukset ja veronkorotukset) muun muassa Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä. Näitä sopeutuksia Suomen hallitus parhaillaan koettaa toteuttaa, mutta joita lakoilla vastustetaan.

Poliittisten lakkojen seuraukset vientiteollisuudelle ovat katastrofaaliset. Työsulut, lomautukset ja yt-neuvottelut tai jopa irtisanomiset ovat mahdollisia. Mitä vähemmän tuotamme ja viemme ulkomaille, sitä heikommat ovat taloutemme näkymät. Jo entuudestaan Suomen vientitase on ollut liian kauan miinusmerkkinen.

Sama kaavio alla prosentteina. Vielä 2022 vientitaseemme oli vahvasti plussalla, vuoden 2023 alamäki on ollut karmea. Jos jotakin pientä valoa on vientitaseessa alkuvuoteen tullut, niin lakoilla sekin valo sammuu.

Myös suomalainen eläkevarallisuus vähenee. Sekä työttömyys, kasvavat eläkemenot ihmisen ikääntyessä ja eläkeyhtiöiden sijoitustappiot vaarantavat eläkkeet tulevilta eläkkeensaajilta. Esimerkiksi vuonna 2022 eläkeyhtiöt tekivät tappiota noin 13,5 miljardia euroa (Varma 2.9, Elo 1.4, Ilmarinen 4.6, Keva 4.6 mrd eur). Suomessa on liki miljoona 70 vuotta täyttänyttä. Eräissä ennusteissa on puhuttu jo eläkkeiden leikkaustarpeesta tulevina vuosina. Myös vihreiden Atte Harjanne vilautti eläkkeiden leikkauksia osana kansantalouden tervehdyttämistä.

Valtion menot ovat hulppeat 87,9 miljardia euroa. Suurimmat menokohteet ovat tuet kunnille ja hyvinvointialueille sekä Kela-tuet kotitalouksille. Peräti 81 prosenttia kotitalouksista saa erilaisia tukia ja vain 9 prosenttia kansalaisista elää omilla tuloillaan. Tässä on syy, miksi hallitus on pakotettu leikkaamaan tukia.

Suomen Bruttokansantuote on jyrkässä alamäessä. Suomalaiset eivät ymmärrä, kuinka vaarallinen Suomen taloustilanne tällä hetkellä on. Maamme on ehkä jo syksyllä Euroopan Unionin alijäämämenettelytoimien kohteena. Se tarkoittaa entistä suurempia leikkauksia, veronkorotuksia ja luottoluokituksen laskua, mikä nostaa valtion korkomenoja entisestään. Kansalaisten elinkustannukset nousevat jyrkästi samalla, kun ulkopuoliset tahot alkavat määrätä valtion menojen sopeutustoimista.

Valtionvarainministeriön (VM) suunnittelemat 6 miljardin euron menoleikkaukset eivät tule riittämään. Lisäksi valtio joutuu ottamaan tänä vuonna velkaa palvelujen ylläpitoon ja korkomenoihin yli 10 miljardia euroa. Tämä siksi, että Rinne-Marinin hallitus lisäsi suomalaisten velkataakkaa liki 40 miljardilla eurolla, josta 10 miljardia hupeni pelkkään kulutukseen. Sama hallitus muutti valtionlainojen nollakorkosopimukset markkinahintaisiksi. Siksi julkisten lainojen korkomenot nousivat äkisti.

Suomi pitäisi modernisoida nopeasti muiden Pohjoismaiden tasolle. On selvää, että poliittiset lakot, joilla modernisointia vastustetaan, tulevat tuhoamaan kansantalouden.

Maailman taloustilanne on huolestuttava ja voi kostautua köyhille suomalaisille

Maailmakin on rajussa muutoksessa. Globaalit markkinat eivät tällä hetkellä vedä. Koko Euroalue on hyytynyt. Ukrainan tukeminen vie EU-maiden kansallisia varoja. NATO-budjetit ovat alijäämäisiä, joten USA ja varsinkin Donald Trump vaativat, että Nato-maat alkaisivat nostaa puolustusmenojaan. Trump on seuraavana USA:n presidenttinä uhannut unohtaa Euroopan, jos puolustuksessa kitsastellaan. Moni jäsenmaa ei ole maksanut edes jäsenmaksujaan puolustusliitolle. Lisänä ovat vielä kustannukset pakolaisista, joita virtaa EU:n alueelle yhä enemmän. Rahaa palaa Euroopassa, ja sekös sopii Kiinalle ja Venäjälle.

Venäjä jatkaa Ukrainan tuhoamista. Kiina jatkaa Aasian maissa uhoamistaan. Nämä kaksi supervaltiota ovat luoneet uuden markkinaimperiumin, Brics-talousyhteisön, joka on vastavoima USA-vetoisille länsimarkkinoille.

Brics-yhteisö on talousideologia ja -strategia länsimaita vastaan. Tiedetään, että Kiina ja Venäjä operoivat yhdessä useissa Afrikan ja Lähi-idän maissa sekä Etelä-Amerikassa ja Intiassa.

Bricsiin haalitaan ja hakeutuu yhä uusia maita. Oletettavaa on, että Ukrainan valloittaminen Venäjän hallintaan liittyy ukrainalaiseen viljantuotantoon, joka on hyvin tärkeä ruokavarasto myös Brics-maille. Kiina rahoittaa Venäjää miljardeilla Ukrainan valtaamisessa. Lähi-idän ja Venäjän öljy kulkee jo nyt Intiaan ja Kiinaan, kuten Venäjän kaasukin. Tärkeiden raaka-aineiden hinnat pörssissä ovat jo uudessa nousupaineessa.

Brics-maat hamuavat harvinaisia metalleja, joiden takia arktisen alueen herruudesta käydään vielä omat kamppailut. Samoin avaruuden valloitus on jo käynnissä, kuussa sijaitsevat metallit houkuttavat. Ehkä joidenkin vuosien kuluttua saamme nähdä valtataisteluja myös kuun kamaralla.

Merien valloitus kalastustarpeisiin on Kiinalle elintärkeää. Siksi myös Kiinan lähivaltiot ovat huolissaan tulevaisuudestaan. Taiwan on hitaasti ajautumassa nurkkaan, sillä Kiina järjestää maalle mottia tekemällä talous- ja turvallisuussopimuksia Nauru-saarilta aina Kiribatille saakka. Ehtona, etteivät nämä käy kauppaa Taiwanin kanssa. Länsimieliset Aasian maat, muun muassa Filippiinit ja Vietnam, ovat syystäkin huolestuneita Kiinan edesottamuksista.

Japanissa nostettiin teollisuuden palkkoja ennätyspaljon. Tuotantoteollisuudessa 5,25 prosentilla ja metalliteollisuudessa noin 12-14 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että kaikki Japanista tuotavien tuotteiden, kuten autojen, moottoripyörien ja elektroniikan hinnat nousevat kuluttajille myös länsimaissa.

Rahtiyhtiöt ilmoittivat jyrkistä, jopa satojen prosenttien rahtihintojen noususta. Nousu perustuu useisiin syihin. Ensinnäkin Punaisenmeren Somali-piraattien ja Huthi-kapinallisten hyökkäykset rahtilaivoihin ovat siirtäneet kaikki rahtikuljetukset kiertämään Afrikan eteläkärjen kautta, mikä hidastaa tavaroiden toimituksia Eurooppaan noin 4-5 viikolla. Kun laivojen kulkua joudutaan nopeuttamaan, nostaa se yhä kalliimman polttoaineen hintaa ja kulutusta, ja sitä kautta laivayhtiöiden on maksettava suurempia päästömaksuja.

Kaikki tämä nostaa hintoja myös köyhässä Suomessa. Inflaatio on ennemminkin nousemaan päin kuin hiipumassa. Inflaatiota koetetaan laskea korkojen nostolla, mikä tietää lisää kurjuutta velkaiselle kansalle ja maalle.

***

Lähteet:

CNBC.com

SCMP.com

X.com: Jyrki Suominen, Petri Roininen, Pasi Kuoppamäki

Wikipedia